Ensivasteyksikkö lyhentää potilaan tavoittamisviivettä

Ensivastetehtävien osuus pelastustoimen tehtävistä on merkittävä. Alueelliset erot ovat suuria. Vuonna 2017 ensivasteyksiköt tavoittivat potilaan ennen ambulanssia 66,6 prosentissa tehtävistä ja keskimäärin 10.47,00 minuuttia ennen ambulanssia. Erityisesti tavoittamisviiveen lyhentämisestä hyötyvät elottomat potilaat.

Ensivastetoiminnasta on tullut viime vuosina tärkeä osa ensihoitopalveluja. Kaikki Suomen 20 sairaanhoitopiiriä ovat sisällyttäneet ensivastetoiminnan ensihoidon palvelutasopäätökseen ja sopineet palveluiden tuottamisesta pelastuslaitosten tai muiden toimijoiden kanssa. Näistä toimijoista pelastuslaitokset ovat suurin palveluntuottaja ja niillä on käytössään yhteensä 501 ensivasteyksikköä, joka on 92 prosenttia koko maan yksikkömäärästä. Pelastuslaitoksia voidaan pitää luontevana palveluntuottajana, koska niillä on tiheä asemaverkosto, kokemusta hälytysluonteisten tehtävien hoitamisesta sekä tehtäviin koulutettua henkilöstöä. Lisäksi pelastuslaitokset ovat merkittävä ensihoitopalvelujen tuottaja, mikä osaltaan tukee laadukkaiden ensivastepalvelujen tuottamista.

Kuva 1. Ensivaste- ja ensihoidon avunantotehtävien osuus pelastustoimen tehtävistä. Klikkaa kuva isommaksi.

Pelastustoimen tehtävämäärän ollessa vuosittain hieman yli 100000, on ensivastetehtävien osuus niistä keskimäärin noin 23 prosenttia. Vuonna 2017 pelastuslaitokset suorittivat kaikkiaan 24321 ensivastetehtävää. Näiden lisäksi pelastuslaitoksilla oli lähes 4500 avunantotehtävää, joissa avuntarvitsijana oli ensihoidon yksikkö. Ensihoitoon liittyvien tehtävien osuus pelastustoimen tehtävistä oli näin lähes 27 prosenttia. Tehtävien määrä on kasvanut viime vuosina tasaisesti koko maassa (kuva 1).

Kasvuun on useita syitä, mutta keskeisimpänä pidetään väestön ikääntymistä ja avohoitopainotteisten hoitomuotojen lisääntymistä. Tulevaisuudessa myös päivystyspisteiden keskittyminen voi heijastua ensivastetehtävien määrään.

Ensivastetehtävien määrissä alueellisia eroja

Ensivastetehtävien osuus pelastuslaitosten tehtävistä vaihtelee pelastustoimen alueittain merkittävästi. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa vuonna 2017 ensivastetehtävien osuus oli 34,7 prosenttia, kun taas Helsingin alueella 8,8 prosenttia. Suuret alueelliset erot selittyvät pääosin alueiden maantieteellisillä eroavaisuuksilla. Alueilla, joissa ambulanssien kuljetusmatkat päivystyspisteisiin ovat pitkiä, turvaudutaan useammin ensivasteyksiköihin.

Kuva 2. Ensivastetehtävien %-osuus A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävistä sairaanhoitopiireittäin. Klikkaa kuva isommaksi.

Ensivasteyksikkö hälytetään Suomessa keskimäärin 7,2 prosenttiin kiireellisistä A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävistä. Sairaanhoitopiireittäin hälyttäminen vaihtelee 2,2:sta 14,9 prosenttiin. Vähiten ensivasteyksikköä käytetään Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja eniten Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella. Myös sairaanhoitopiireittäin ero on merkittävä ja eroavaisuuksia on myös ERVA-alueiden sisällä (kuva 2).

Pelastustoimen riskialueluokituksen näkökulmasta tarkasteltuna eniten tehtäviä on II- ja IV-riskiluokkien alueilla. Alueet muodostuvat ulommista kaupunkialueista ja maaseutumaisista kunnista sekä harvaan asutuista alueista. Tällaisilla alueilla sijaitsevilla paloasemilla ensivastetehtävien osuus pelastustoimen tehtävistä voi olla yli 50 prosenttia.

Ensivasteen merkitys tavoittamisviiveen pienentämisessä

Terveydenhuoltolain 40 §:n mukaan ensivastetoiminnan tarkoitus on lyhentää potilaan tavoittamisviivettä ja aloittaa yksinkertaiset hätäensiaputoimenpiteet. Erityisesti tavoittamisviiveen lyhentämisestä hyötyvät elottomat potilaat ja useissa tutkimuksissa ensivastetoiminnalla onkin todettu olevan merkitystä potilaiden selviytymiseen. Sen sijaan muissa potilasryhmissä tavoittamisviiveen merkitys on vähäisempi ja selviytymiseen vaikuttavat usein useammat eri tekijät.

Elottomuustehtävien osuus ensivastetehtävistä on noin kymmenen prosenttia. A-kiireellisyysluokkaan kuuluvia tehtäviä näistä oli vuonna 2017 hieman alle puolet. Näissä tehtävissä 32,6 prosentissa ensivasteyksikkö tavoitti potilaan ensimmäisenä yksikkönä, ollen kohteessa keskimäärin 8.37,0 minuuttia ennen ambulanssia. Tehtävissä, joissa ambulanssi oli ensimmäisenä kohteessa (67,4 prosenttia), ensivasteyksikkö saapui kohteeseen keskimäärin 5.35,0 minuuttia myöhemmin. Elottoman potilaan tehokas hoitoelvytys edellyttää vähintään kahden yksikön henkilöstöä – sen vuoksi ensivasteyksiköstä on hyötyä myös tilanteissa, joissa se saapuu kohteeseen ambulanssin jälkeen.

Valtaosa ensivastetehtävistä on kuitenkin muita kuin elvytystehtäviä. Näiden tehtävien osuus on 90 prosenttia ja niissä tavoittamisviiveen merkitys ei ole niin suuri. Tehtävät voivat kuitenkin sisältää tilanteita, joissa yksinkertaisilla henkeä pelastavilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa positiivisesti potilaan selviytymiseen. Yleisimpiä ensivastetehtävien tehtäväluokkia elottomuuden lisäksi ovat rintakipu, aivohalvaus ja tajuttomuus.

Tutkimuksen perusteella pelastuslaitosten ensivasteyksiköiden toimintavalmiusaika oli vuonna 2017 keskimäärin 10.51,00 minuuttia. Yksiköt tavoittivat potilaan ennen ambulanssia 66,6 prosentissa tehtävistä ja keskimäärin 10.47,00 minuuttia ennen ambulanssia. Ensivasteyksiköiden voidaan näin todeta lyhentävän potilaan tavoittamisviivettä terveydenhuoltolaissa määritellyn tavoitteen mukaisesti.

Lääkintäesimies Jukka Innanen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta tutki ensivasteyksiköiden merkitystä tavoittamisviiveen pienentämisessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ensihoidon kehittämisen ja johtamisen (YAMK) opintoihin liittyneessä opinnäytetyössä. Voit ladata työn täältä.

This entry was posted in Ajankohtaista and tagged , , , . Bookmark the permalink.