Palosuojelun edistämissäätiö

Myönnetyt apurahat vuonna 2019

Posted 09.05.2019 by
Categories: AjankohtaistaTags:

Palosuojelun edistämissäätiön hallitus on kokouksessaan 8.5.2019 päättänyt myöntää apurahoja yhteensä 158 846 euroa seuraavasti:

Apurahan saaja Apurahan käyttötarkoitus Myönnetty apuraha

 
Bobäck Fbk rf. nuoriso-osasto Puolijoukkueteltta SA 20 sekä maavaate.   1 500 euroa
Ekenäs Frivilliga Brandgår rf Palokuntanuorten suojavaatteiden hankinta.   1 500 euroa
Stig Granström Pelastuslaitoksen prosessit ja suorituskykyvaatimukset julkaisu pelastustoimen ja ensihoidon käyttöön.   4 000 euroa
Arssi Heiskanen Tutkimustyö. Pelastussukellusohjeen mukaisen toiminnan toteutuminen työturvallisuuden näkökulmasta.     500 euroa
Arto Heiskanen Tutkimustyö. Pelastussukellusohjeen mukaisen toiminnan toteutuminen työturvallisuuden näkökulmasta.     500 euroa
Hämeen Pelastusliitto ry Hämeen palokuntanuorten koulutusleiri Liekki 2019.     500 euroa
Hanna Hänninen Opinnäytetyö. Selvitys paloilmoitinlaitteiden hälytyspainikkeiden tarpeellisuudesta ja sijoituksesta.     500 euroa
Idänpään ja Ympäristön Vapaaehtoinen palokunta ry Henkilöstön kuntosalivälineistön hankinta.   2 000 euroa
Kaarinan Vapaaehtoinen Palokunta ry Kaarinan VPK:n nuoriso-osaston matka palokuntanuorten leirille Saksaan 15.–21.7.2019.     750 euroa
Kangasalan VPK ry Kangasalan VPK:n paloasemahankkeen kuntosalilaitteisiin.   2 000 euroa
Karungin vapaaehtoinen palokunta ry Nuoriso-osastotoiminnan käynnistäminen.   1 000 euroa
Juhani Katajamäki Palokunnan talot kansakunnan historian keskipisteessä -artikkelisarja.   2 000 euroa
Johannes Ketola Opinnäytetyö. Pelastustoimen valtakunnalliset tietopalvelut.   1 000 euroa
Koljalan vapaaehtoinen palokunta ry Leiritarvikkeiden (teltta, yms.) hankinta.   1 500 euroa
Mikko Kuismanen Opinnäytetyö/Pelastusopisto. Aurinkopaneeleiden käyttäytyminen tulipaloissa.     500 euroa
Lemun VPK ry, nuoriso-osasto Nuoriso-osaston matka ystävyyspalokunnan leirille 29.7.–6.8.2019 Saksaan    750 euroa
Nagu FBK r,f. Verksamhetsutrymme, toimitilat, juniori- sekä senioritoiminnalle.   2 000 euroa
Nuijamaan vapaaehtoinen palokunta ry Pelastusnukke palokunnan nuoriso-osaston sekä hälytysosaston harjoituskäyttöön.     750 euroa
Oulun VPK ry, nuoriso-osasto Nuoriso-osaston varusvaraston uudistus.   1 500 euroa
Palo-ja pelastustieto ry Valtakunnallisen palo-, pelastus- ja väestönsuojelualan ammattilehden tiedon jakamista varten säätiön sääntöjen 3 §:n 1-kohdan mukaisesti. 33 096 euroa
Perniön Vapaaehtoinen palokunta ry Palokuntanuorten leiriteltta.   1 500 euroa
Perniön Vapaaehtoinen palokunta ry Koulutuskalusteet.   2 000 euroa
Pirkanmaan pelastuslaitos Tampereen palomuseon kehityshanke.   3 000 euroa
Ville Rankinen Opinnäytetyö. Hybridiyksikön tarvekartoitus Lapin pelastuslaitoksen alueella.   1 000 euroa
Yrjö Saastamoinen Opinnäytetyö. Toteutuuko puhdas paloasema menettely Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen Lavolan paloasemalla.     500 euroa
Salon Vapaaehtoinen Palokunta ry Nuoriso-osaston haalarit.     500 euroa
Savion VPK ry Altistumisen vähentäminen Savion VPK:n toiminnassa ja paloasemalla.   9 000 euroa
Suomen Palopäällystöliitto ry Post-traumatyöpajan pilotointi pelastusalan henkilöstölle. 20 000 euroa
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Osallistuva turvallisuus maahanmuuttajille -kehittämishanke. 35 000 euroa
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Palokuntoon 2019 -hanke. 15 000 euroa
Clas Tallberg Opinnäytetyö. paloteknisten laitteiden toteutuksen laadun varmistus.   1 000 euroa
Tapanilan VPK ry Nuoriso-osaston kypärien uusiminen.     500 euroa
Terjärv frivilliga brandkår rf Kuntosalilaitteita.  1 500 euroa
Turun Vapaaehtoinen Palokunta ry Varustehankinnat nuoriso-osaston kesäretkeä varten.  1 500 euroa
Uudenmaan Pelastusliitto ry Palokuntanuorten koulutus- ja leiritarvikkeiden hankinta.  1 500 euroa
Vantaan pelastusalanyhdistys ry Alkusammutussimulaattori-hanke.  5 000 euroa
Veikkolan VPK-FBK ry Varusteita palokuntanuorille.  1 000 euroa
Vuosaaren VPK ry Nuoriso-osaston suojakypärien uusiminen     500 euroa
Pekka Vänskä Tulevaisuusteknologian hyödyntäminen pelastustoimessa. Kolme artikkelia Pelastustieto-lehteen.  1 000 euroa

 

Ensivasteyksikkö lyhentää potilaan tavoittamisviivettä

Posted 08.01.2019 by
Categories: AjankohtaistaTags: , , ,

Ensivastetehtävien osuus pelastustoimen tehtävistä on merkittävä. Alueelliset erot ovat suuria. Vuonna 2017 ensivasteyksiköt tavoittivat potilaan ennen ambulanssia 66,6 prosentissa tehtävistä ja keskimäärin 10.47,00 minuuttia ennen ambulanssia. Erityisesti tavoittamisviiveen lyhentämisestä hyötyvät elottomat potilaat.

Ensivastetoiminnasta on tullut viime vuosina tärkeä osa ensihoitopalveluja. Kaikki Suomen 20 sairaanhoitopiiriä ovat sisällyttäneet ensivastetoiminnan ensihoidon palvelutasopäätökseen ja sopineet palveluiden tuottamisesta pelastuslaitosten tai muiden toimijoiden kanssa. Näistä toimijoista pelastuslaitokset ovat suurin palveluntuottaja ja niillä on käytössään yhteensä 501 ensivasteyksikköä, joka on 92 prosenttia koko maan yksikkömäärästä. Pelastuslaitoksia voidaan pitää luontevana palveluntuottajana, koska niillä on tiheä asemaverkosto, kokemusta hälytysluonteisten tehtävien hoitamisesta sekä tehtäviin koulutettua henkilöstöä. Lisäksi pelastuslaitokset ovat merkittävä ensihoitopalvelujen tuottaja, mikä osaltaan tukee laadukkaiden ensivastepalvelujen tuottamista.

Kuva 1. Ensivaste- ja ensihoidon avunantotehtävien osuus pelastustoimen tehtävistä. Klikkaa kuva isommaksi.

Pelastustoimen tehtävämäärän ollessa vuosittain hieman yli 100000, on ensivastetehtävien osuus niistä keskimäärin noin 23 prosenttia. Vuonna 2017 pelastuslaitokset suorittivat kaikkiaan 24321 ensivastetehtävää. Näiden lisäksi pelastuslaitoksilla oli lähes 4500 avunantotehtävää, joissa avuntarvitsijana oli ensihoidon yksikkö. Ensihoitoon liittyvien tehtävien osuus pelastustoimen tehtävistä oli näin lähes 27 prosenttia. Tehtävien määrä on kasvanut viime vuosina tasaisesti koko maassa (kuva 1).

Kasvuun on useita syitä, mutta keskeisimpänä pidetään väestön ikääntymistä ja avohoitopainotteisten hoitomuotojen lisääntymistä. Tulevaisuudessa myös päivystyspisteiden keskittyminen voi heijastua ensivastetehtävien määrään.

Ensivastetehtävien määrissä alueellisia eroja

Ensivastetehtävien osuus pelastuslaitosten tehtävistä vaihtelee pelastustoimen alueittain merkittävästi. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa vuonna 2017 ensivastetehtävien osuus oli 34,7 prosenttia, kun taas Helsingin alueella 8,8 prosenttia. Suuret alueelliset erot selittyvät pääosin alueiden maantieteellisillä eroavaisuuksilla. Alueilla, joissa ambulanssien kuljetusmatkat päivystyspisteisiin ovat pitkiä, turvaudutaan useammin ensivasteyksiköihin.

Kuva 2. Ensivastetehtävien %-osuus A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävistä sairaanhoitopiireittäin. Klikkaa kuva isommaksi.

Ensivasteyksikkö hälytetään Suomessa keskimäärin 7,2 prosenttiin kiireellisistä A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävistä. Sairaanhoitopiireittäin hälyttäminen vaihtelee 2,2:sta 14,9 prosenttiin. Vähiten ensivasteyksikköä käytetään Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja eniten Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella. Myös sairaanhoitopiireittäin ero on merkittävä ja eroavaisuuksia on myös ERVA-alueiden sisällä (kuva 2).

Pelastustoimen riskialueluokituksen näkökulmasta tarkasteltuna eniten tehtäviä on II- ja IV-riskiluokkien alueilla. Alueet muodostuvat ulommista kaupunkialueista ja maaseutumaisista kunnista sekä harvaan asutuista alueista. Tällaisilla alueilla sijaitsevilla paloasemilla ensivastetehtävien osuus pelastustoimen tehtävistä voi olla yli 50 prosenttia.

Ensivasteen merkitys tavoittamisviiveen pienentämisessä

Terveydenhuoltolain 40 §:n mukaan ensivastetoiminnan tarkoitus on lyhentää potilaan tavoittamisviivettä ja aloittaa yksinkertaiset hätäensiaputoimenpiteet. Erityisesti tavoittamisviiveen lyhentämisestä hyötyvät elottomat potilaat ja useissa tutkimuksissa ensivastetoiminnalla onkin todettu olevan merkitystä potilaiden selviytymiseen. Sen sijaan muissa potilasryhmissä tavoittamisviiveen merkitys on vähäisempi ja selviytymiseen vaikuttavat usein useammat eri tekijät.

Elottomuustehtävien osuus ensivastetehtävistä on noin kymmenen prosenttia. A-kiireellisyysluokkaan kuuluvia tehtäviä näistä oli vuonna 2017 hieman alle puolet. Näissä tehtävissä 32,6 prosentissa ensivasteyksikkö tavoitti potilaan ensimmäisenä yksikkönä, ollen kohteessa keskimäärin 8.37,0 minuuttia ennen ambulanssia. Tehtävissä, joissa ambulanssi oli ensimmäisenä kohteessa (67,4 prosenttia), ensivasteyksikkö saapui kohteeseen keskimäärin 5.35,0 minuuttia myöhemmin. Elottoman potilaan tehokas hoitoelvytys edellyttää vähintään kahden yksikön henkilöstöä – sen vuoksi ensivasteyksiköstä on hyötyä myös tilanteissa, joissa se saapuu kohteeseen ambulanssin jälkeen.

Valtaosa ensivastetehtävistä on kuitenkin muita kuin elvytystehtäviä. Näiden tehtävien osuus on 90 prosenttia ja niissä tavoittamisviiveen merkitys ei ole niin suuri. Tehtävät voivat kuitenkin sisältää tilanteita, joissa yksinkertaisilla henkeä pelastavilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa positiivisesti potilaan selviytymiseen. Yleisimpiä ensivastetehtävien tehtäväluokkia elottomuuden lisäksi ovat rintakipu, aivohalvaus ja tajuttomuus.

Tutkimuksen perusteella pelastuslaitosten ensivasteyksiköiden toimintavalmiusaika oli vuonna 2017 keskimäärin 10.51,00 minuuttia. Yksiköt tavoittivat potilaan ennen ambulanssia 66,6 prosentissa tehtävistä ja keskimäärin 10.47,00 minuuttia ennen ambulanssia. Ensivasteyksiköiden voidaan näin todeta lyhentävän potilaan tavoittamisviivettä terveydenhuoltolaissa määritellyn tavoitteen mukaisesti.

Lääkintäesimies Jukka Innanen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta tutki ensivasteyksiköiden merkitystä tavoittamisviiveen pienentämisessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ensihoidon kehittämisen ja johtamisen (YAMK) opintoihin liittyneessä opinnäytetyössä. Voit ladata työn täältä.

Apurahat 2019 nyt haettavissa

Posted 07.01.2019 by
Categories: AjankohtaistaTags: , ,

Palosuojelun edistämissäätiön perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi säätiön hallitus on päättänyt myöntää 250 000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin:

  • Palo- ja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastus- ja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitus- ja koulutusaineistojen yms. tuottamiseen
  • pelastusalan tutkimus- ja opinnäytetöihin
  • alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotus- ja valistustoimintaan
  • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen
  • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutus- ja harjoitusolosuhteiden parantamiseen mm. rakennusten korjauskustannuksiin, koulutus- ja harjoitusvälineistön hankintaan
  • sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen hallituksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

Apurahoja myöntämisessä säätiön hallitus painottaa pelastustoimen arvojen (inhimillisyys, ammatillisuus, luotettavuus) noudattamista.

Anomuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus sekä hankkeen vaikuttavuus ja laajuus paikallisesti tai valtakunnallisesti. Yhteisöjen tulee liittää apuraha-anomukseen viimeinen tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase) sekä vuoden 2019 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Apurahalimiitistä varataan osa, noin 10000–20000 euroa, jaettavaksi myöhemmin vuoden aikana säätiön sääntöjen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tärkeisiin ja kiireellisiin hakemuksiin.

Hakemusten tulee olla asiamiehellä viimeistään maanantaina 11.3.2019 mennessä Palosuojelun edistämissäätiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Voitto Takala, Salavamäentie 86, 42100 Jämsä.

Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. yhteisön nimenkirjoitusoikeus. Tarvittaessa tarkempia tietoja antaa asiamies Voitto Takala numerossa 0400 416 146.

Voit ladata apurahan hakemuslomakkeen tästä linkistä.

Moniammatillinen yksikkö kaakkoisrajalle

Posted 10.10.2018 by
Categories: AjankohtaistaTags: , , , , ,

Miia Kiiski työskentelee vastaavana ensihoitajana Kymenlaakson pelastuslaitoksella.

Kymenlaaksossa puhaltavat uudet tuulet moniammatillisessa yhteistyössä. Kymenlaakson pelastuslaitos yhdessä kymenlaakson sairaanhoitopiiri Carean kanssa kehittää pelastustoimen ja ensihoidon yhteistä monitoimiyksikköä. Toiminta-ajatuksena on turvata harvaan asuttujen alueiden ensihoito ja pelastuspalvelut. Yksikön työparin muodostavat hoitotason ensihoitaja ja pelastaja.

Pelastustoimen tulevaisuuden visiossa korostuu viranomaisten yhteistyö. Perustehtävänä on tarjota oikea-aikaisia palveluita, ja kehittämisen pitää perustua palvelun tarpeeseen. Voimavarojen käyttöä tulee tehostaa ja monipuolistaa. Haja-asutusalueilla, kuten Miehikkälä–Virojoki, pelastustoimen ja ensihoidon haasteena on palvelujen riittävä tasapuolisuus. Pelastuslaitos on mukana tuottamassa ensihoitoa ja sitoutuu sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenneuudistukseen. Ensihoidon tärkeyttä pelastustoimessa korostetaan synergiahyötyjen, pelastustoiminnan toiminnallisen kyvykkyyden ja ensihoitojärjestelmän suorituskyvyn näkökulmasta. Molemmat alat elävät muutosten aikaa. Toimintoja pyritään saamaan kustannustehokkaiksi ja tasapuolisesti väestöä palveleviksi.

Pelastaja ja hoitotason ensihoitaja samassa yksikössä

Monitoimiyksikön on tarkoitus aloittaa vuoden 2019 alusta Miehikkälä–Virojoki-alueella Suomen kaakkoisrajalla. Alue on harvaan asuttua maaseutua. Monitoimiyksiköllä turvataan palveluiden säilyminen alueella. Kymenlaaksossa monitoimiyksikön tarkoitus on hoitaa kiireellisiä ensihoitotehtäviä sekä osallistua alueen kaikkiin pelastustehtäviin. Monitoimiyksikössä on ensihoidon hoitotason yksikön välineistö sekä pelastusvälineistöä, jota ei ole normaalissa ensihoitoyksikössä. Monitoimiyksikköön valittujen henkilöiden kohdalla tärkeänä on pidetty motivaatiota ja vapaaehtoisuutta.

Luonnoskuva tulevasta monitoimiyksiköstä.

Alueella toimii tällä hetkellä ensihoidossa yksityinen palveluntuottaja, joka on yöaikaan varallaolossa sekä puolivakinainen palokunta, jolla on ensivastetoimintaa. Ympärivuorokautista välitöntä lähtövalmiutta ei vielä alueella ole. Monitoimiyksikön on tarkoitus toimia 24/7 ja välittömällä lähtövalmiudella, joka mahdollistaa alueen ihmisille nopeamman avun ja lisää turvallisuuden tunnetta. Yksikössä työskentelee pelastaja Kymenlaakson pelastuslaitokselta sekä hoitotason ensihoitaja Kymenlaakson sairaanhoitopiiriltä.

Räätälöityä koulutusta kaikille

Pelastuslaitos järjestää henkilöstölle koulutusta. Ensihoitajille räätälöidään koulutusta pelastustoiminnasta, jotta ensihoitaja voi tarvittaessa avustaa pelastajaa pelastustehtävillä. Pelastajat saavat puolestaan kertausta ensihoidosta ja johtamisesta. Monitoimiyksiköksi on tulossa alueelle aivan uudenlainen ajoneuvo, jotta saadaan yhdistettyä hoitotason ambulanssi sekä kevyt pelastusyksikkö.

Suomessa jo oleville monitoimiyksiköiden työntekijöille tehdyn tutkimuksen perusteella osaamisen edellytyksenä on se, että henkilön oletetaan pystyvän ainakin alkutilanteessa aloittamaan itsenäinen toiminta. Tärkeäksi koetaan myös kyky nähdä asioita työparin näkökulmasta sekä hyvät sosiaaliset taidot, paineensietokyky, rohkeus tehdä päätöksiä ja halua yhteistyöhön. Tutkimuksessa koettiin, että mitä laajempi koulutus henkilöstöllä on, sitä paremmin se voi toimia.

Monitoimiyksikkö sijoitetaan päivystämään Miehikkälän paloasemalle.

Ensihoitajien tavoitteena on saada pelastuspuolen avustaviin tehtäviin lisäkoulutusta. Koulutusta tulisi tutkimusten valossa olla yleisesti pelastustoiminnasta, vaihtoehtoisista sammutusmenetelmistä, alkusammutuksesta, alkuselvityksestä ja tieliikennepelastamisesta, kuten potilaan irrotuksesta autosta ja auton stabiloinnista. Tärkeitä ovat myös perusasiat paloturvallisuudesta ja palotarkastuksista.

Monitoimiyksikön koulutuksessa tavoitteena on satsata ensitoimenpiteisiin, tiedusteluun ja alkutoimiin, jotka ovat moniammatillisen yksikön tärkeimpiä toimia pelastustehtävillä. Myös ihmisen pelastamiseen tähtäävät tehtävät ja niissä avustaminen on yksi tavoite, esimerkkinä pintapelastustehtävät. Koulutuksella parannetaan ensihoitajien edellytyksiä toimia monitoimiyksikössä pelastustehtävillä.

Pelastajien ensihoidon koulutuksessa keskitytään muutamiin tärkeisiin aiheisiin, joissa pelastajat tutkimuksen valossa kokevat tarvitsevansa kertausta. Näitä ovat muun muassa lääkkeet, laitehallinta, anatomia ja fysiologia. Koulutuksessa on myös tarkoitus ajaa simuloituja ensihoitotehtäviä yhdessä monitoimiyksikön ensihoitajien kanssa. Johtamisen koulutus tähtää enimmäkseen pelastuksen johtamisjärjestelmien tuntemiseen ja käyttöön sekä tilannejohtajana toimimiseen.

Ammattilaiset mukana suunnittelussa

Koulutukset järjestetään tammikuussa 2019. Koulutuksen suunnittelu on parhaillaan käynnissä ja on osa Yamk-opinnäytetyötäni. Siinä keskitytään monitoimiyksikön henkilöstön valintaan, henkilöstön kouluttamiseen ja yksikön toimintaa ympäröiviin raameihin. Opinnäytetyö on ensihoitaja Yamk -linjalta ja sen on tarkoitus olla valmis kevääseen 2019 mennessä. Työn on tilannut Kymenlaakson pelastuslaitos ja myöhemmin siihen on liittynyt mukaan Kymenlaakson sairaanhoitopiiri. Suunnitteluun osallistuu ammattilaisia pelastuksen ja ensihoidon henkilöstöstä.

Moniammatillinen yksikkö luo synergiaetuja. Osaamista voidaan jakaa molemmin puolin ja ammatillisuus kasvaa, kun opitaan enemmän toisen ammatista. Työnkuvasta tulee monipuolinen ja työn sisältö kehittyy. Monitoimiyksiköllä mahdollistetaan ensihoitopalveluiden ja päätoimisen pelastajan säilyminen pienissä kunnissa. Palvelut ovat luultavasti kustannustehokkaampia yhdistettynä kuin eriytettyinä. Näistä kuitenkin saadaan todellisia lukuja vasta yksikön jo toimiessa.

Opinnäytetyöhön on saatu apuraha Palosuojelun edistämissäätiöltä.

Miia Kiiski
Ensihoidon kehittäminen ja johtaminen Yamk
Ensihoitaja, Kymenlaakson pelastuslaitos

Hyvää toimistotilaa vapaana Helsingissä – vuokraus tai myynti

Posted 02.10.2018 by
Categories: AjankohtaistaTags: , , , , ,
  • 210 neliömetriä Länsi-Pasilassa, Pasilankatu 8.
  • Kolme autohallipaikkaa, käyttöoikeus kuntosalille.
  • Hyvät yhteydet ratikalla, bussilla ja junalla.
  • Kauppakeskus Tripla palveluineen valmistuu 2019.

Lisätietoja:
Säätiön asiamies Marko Hasari,
puh. 050 337 5648, marko.hasari(at)pses.fi

Pohjakuva on suuntaa antava.

Läpiviennit riski sairaalarakennusten paloturvallisuudessa

Posted 07.08.2018 by
Categories: AjankohtaistaTags: , , , , , ,

Turun yliopistollisen keskussairaalan tulipalosta syyskuussa 2011 kerrottiin laajasti Pelastustiedossa 7/2011. Savukaasut levisivät nopeasti EA-poliklinikalla palo-osastojen rajapintojen läpi puutteellisten ja avonaisten palokatkojen vuoksi. Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos.

Sairaalarakennusten yleisiä haasteita ovat saneerauksen tai rakentamisen jälkeiset tekniikkaläpiviennit. Opinnäytetyössä kartoitettiin hoitolaitosten paloturvallisuutta.

Hoitolaitoksen palotekninen selvitys ja rakenteellinen paloturvallisuus valikoitui aiheeksi osittain sopimuspalokuntaharrastuksen takia sekä mielenkiinnosta rakenteelliseen paloturvallisuuteen. Tämän lisäksi vastaavanlaisia opinnäytetöitä ei juurikaan ollut tehty, joten aihe oli mielenkiintoinen ja työ riittävän haastava.

Varsinainen työ oli tehdä sairaalarakennuksen paloturvallisuuskartoitus ja laatia siitä raportti tilaajalle. Kartoituksen ja sitä seuranneen raportin päämääränä oli laatia mahdollisimman yksinkertainen, mutta selkeä kartoitusraportti. Tarkoitus oli keskityttyä sellaisiin kohtiin, joista saattaa olla todellista vaaraa palotilanteessa tai tulipalo leviäisi näiden epäkohtien kautta muihin tiloihin.

Ennen kartoitusraporttipohjan luomista sekä varsinaista kenttätutkimusta tutustuttiin Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselosteisiin, jotka koskivat sairaalapaloja 2000-luvulla. Tutkintaselosteiden toimenpide-ehdotuksissa huomioitavat asiat olivat etusijalla paloturvallisuuskartoituksen laadinnassa.

Opinnäytetyön varsinainen tutkimusosa sisälsi myös tutustumista palomääräyksien historiaan Suomessa ja  tutustumista uuteen Valtioneuvoston asetukseen rakenteellisesta paloturvallisuudesta. Tämän lisäksi tutustuttiin erilaisiin sammutusta helpottaviin laitteisiin ja palokatkoihin. Lähdeaineistoa oli ajoittain haastava löytää, mutta materiaalia kertyi kuitenkin riittävästi. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkimusselosteet sekä Valtioneuvoston uusi asetus rakennusten paloturvallisuudesta olivat lähdeaineiston pääosassa.

Kenttätutkimuksen perusteella sairaalarakennuksissa yleisesti olevia haasteita ovat saneerauksen tai rakentamisen jälkeiset tekniikkaläpiviennit, kuten kaapelien tai sairaalakaasujen reittimuutokset tai lisäykset. Tällöin on riski, että toimiva palokatko paloalueen rajalla lävistetään, eikä sitä korjata asennuksen jälkeen.

Vastaavanlainen ongelma voi syntyä, kun rakennuksen peruskorjaus etenee esimerkiksi kerroksittain alhaalta ylöspäin. Tällöin yläpuolisiin tiloihin johtavia sairaalakaasu-/ LVI-tekniikkareittejä kulkee jo saneeratun tilan kautta, eikä niitä tukita paloalueen rajalla määräyksien mukaisesti, kun ne on poistettu käytöstä.

Kenttätutkimus ja puutteet kuntoon

Sairaalarakennuksien teknisestä ylläpidosta vastaavien olisi hyvä tutustua Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselosteisiin ja kartoittaa rakennuksien paloturvallisuutta esimerkiksi kevyellä kenttätutkimuksella. Kartoituksen jälkeen voidaan varata rahaa kunnossapitoon sekä virheiden ja puutteiden korjaamiseen.

Kenttätutkimus sisälsi paloalueen rajoilla sekä tiloissa, joissa osastointivaatimus läpivientien palokatkojen silmämääräisen todentamisen, palo-ovien yleiskunnon tarkastuksen suljinlaitteineen ja tiivisteineen, paloilmaisimien silmämääräisen tarkastuksen sekä alkusammutuskaluston tarkastamisen ja palokuorman arvioimisen varastotiloissa. Myös sähköpääkeskuksissa ja -ryhmäkeskuksissa tehtiin pistokoeluontoisesti lämpökamerakuvauksia. Tämän lisäksi ATK-tiloissa kuvattiin lämpökameralla palvelin- ja serverijärjestelmiä sekä alakattojen yläpuolella potilaskutsu- ja sen kaltaisten järjestelmien jako- ja koerasioita. Sairaalakaasulinjojen juotosliitoksien kuntoa arvioitiin silmämääräisesti ja epäselvistä kohdista tehtiin vuototesti saippuavedellä. Alakaton yläpuolisen tilan happipitoisuutta mitattiin pistokoeluontoisesti. Happipitoisuuden mittauksen tarkoituksena oli selvittää mahdollinen vuotava sairaalahappilinja.

Uudistuneen asetuksen myötä Valtioneuvoston perustelumuistiosta oli runsaasti hyötyä, samoin Puuinfon julkaisusta Paloturvallinen puutalo. Näissä molemmissa käsiteltiin uutta asetusta riittävän laajasti. Uuden asetuksen myötä olisi kuitenkin syytä julkaista rakennusalalle oma oppikirjansa rakenteellisesta paloturvallisuudesta. Asioiden tulkinta olisi näin helpompaa etenkin henkilöille, jotka eivät ole normaalisti aiheen kanssa päivittäin tekemisissä.

Ammattikorkeakoulussa opiskeleville rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelijoille rakenteellista paloturvallisuutta käsitellään melko vähän, ainoastaan viisi opintopistettä. Opiskelijoille olisi varmasti hyödyksi, mikäli kursseja pitävät henkilöt olisivat päivittäin tekemisissä rakenteellisen paloturvallisuuden kanssa joko suunnittelijoina tai palotarkastajina. Näin kursseille saataisiin uusinta tietoa sekä oikeita esimerkkejä.

Opinnäytetyö oli hyödyksi itselleni myös siviiliammatissa. Työskentelen rakennustyön valvojana eri saneeraushankkeissa. Opinnäytetyöstä saatu tieto auttaa tekemään päätöksiä ja ohjaamaan urakoitsijoita käyttämään oikeita tuotteita. On helpompi toteuttaa rakenteet paloturvallisesti ja arvioida suunnittelun tasoa paloturvallisuuden osalta.

Opinnäytetyön ohjasi Satakunnan ammattikorkeakoulusta lehtori Mari Kujala ja Satakunnan sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö Ari-Pekka Laine. Kiitän molempia työn ohjauksesta. Opinnäytetyöhön voi tutustua osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805046565

Kirjoittaja Joonas Kekki valmistui rakennusinsinööriksi (AMK) Satakunnan ammattikorkeakoulusta rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusohjelmasta toukokuussa 2018. Hän sai opinnäytetyöhönsä apurahan Palosuojelun edistämissäätiöltä. Hän työskentelee rakennustöiden valvojana ja asiantuntijana palovahingoissa sekä toimii myös Porin VPK:n päällikkönä.

Myönnetyt apurahat vuonna 2018

Posted 07.05.2018 by
Categories: AjankohtaistaTags:

Palosuojelun edistämissäätiön hallitus on päättänyt kokouksessaan 25.4.2018 myöntää apurahoja seuraavasti:

Apurahan saaja Apurahan käyttötarkoitus Myönnetty euroa
Asolan Vapaaehtoinen palokunta ry Palokunnan talon vanhan autotallitilan muutostyö toimisto- ja punttisalitilaksi. 9 000
Jukka Innanen Ensivasteyksikön merkitys hätätilapotilaan tavoittamisviiveen lyhentämisessä. 1 000
Jokivarren Vapaaehtoinen palokunta ry Palokuntanuorisotyön kautta kestävään ja kehittävään nuorisotyöhön sekä kansalaisten valistukseen. 5 000
Juhani Katajamäki Itsenäisyytemme ajan palo- ja pelastustoimen vahvat vaikuttajat. 2 500
Joonas Kekki Opinnäytetyö: Hoitolaitoksen paloturvallisuuskartoitus. 1 000
Miia Kiiski Opinnäytetyö: Monitoimiyksikön kehittäminen ja käyttöönotto Kymenlaaksoon. 900
Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy Palovaarin turvapassi: Turvallisuusaiheinen kuvasarja jokaiseen Suomen päiväkotiin ja siihen liittyvä nettimateriaali. 20 000
Mynämäen vapaaehtoinen palokunta ry Nuoriso-osaston teltta- ja leiritarvikkeet. 1 500
Palo- ja pelastustieto ry Valtakunnallisen palo-, pelastus- ja väestönsuojelualan ammattilehden tiedon jakamista varten säätiön sääntöjen 3.1 § mukaisesti. 28 782
Pelastustieto-lehden ulkoasun ja graafisen ilmeen uudistaminen 10 000
Pelastusopisto Asbesti- ja hiukkasaltistusten vähentäminen pelastustoiminnassa. 15 000
Perniön Vapaaehtoinen Palokunta ry Perniön VPK 100 vuotta -historiikki. 2 000
Suomen Palopäällystöliitto ry Pelastusalan arvotyön tukeminen 10 000
Emercency Responce On Vehicles -materiaalin käännöstyö 9 500
Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Pelastusalan keskusjärjestö yhdessä Kodinkoneiden palokäyttäytyminen ja alkusammutus. 10 000
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry Kuntohälytys – palokuntanuorten liikuntatempaus. 5 500
Uudenmaan pelastusliitto ry Anne-nuket koulutuskäyttöön. 6 000

Vuonna 2018 apurahoja anottiin yhteensä 342 159 euroa. Hakemuksia oli 26 kappaletta. Säätiön hallitus myönsi apurahoja yhteensä 137 682 euroa.

Öljyntorjuntaan uusi tapa kouluttaa

Posted 06.04.2018 by
Categories: AjankohtaistaTags: , , , , ,

Pilottikoulutettavat suorittamassa öljyntorjuntatehtävää huonossa näkyvyydessä.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on kehittänyt uudenlaisen öljyntorjunnan koulutusmallin pelastusviranomaisille. Koulutus yhdistää simulaatioita ja verkko-opiskelua perinteiseen luento-opiskeluun.

Harjoittelun kulmakivenä on simuloituna öljy, jonka kanssa harva viranomainen on päässyt tosielämässä toimimaan. Ainutlaatuinen hanke on herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta.

Hankkeessa kartoitettiin koulutuksen ja osaamisen nykytilaa sekä tulevaisuuden tarpeita, joiden pohjalta viranomaisista koostunut työryhmä nimesi kriittisimmät koulutustavoitteet. Pilottikursseilla keskityttiin torjunta- ja keräysmenetelmiin haastavissa työympäristöissä ja oloissa. Pilottikurssien keskiöön valittiin ne aiheet, joiden harjoitteluun oppimisympäristöt soveltuivat parhaiten ja joiden harjoittelu muulla tavoin on haastavaa. Päätavoitteiden lisäksi sivuttiin muita työryhmän asettamia oppimistavoitteita, kuten torjuntaoperaation kokonaishallintaa ja pitkäkestoisia operaatioita, tukitoimia, tilannekuvajärjestelmiä ja logistiikkaa.

Harjoittelua öljyllä – ”Treenaaminen on ollu helppoo ilman kamaa”

Koulutuksen osuvuuden varmistamiseksi hankkeessa järjestettiin kaksi kolmepäiväistä pilottikoulutusta. Niihin osallistui venemiehiä ja päällystöviranhaltijoita Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Länsi-Uudenmaan, Lapin, Oulu-Koillismaan sekä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksista. Molemmissa piloteissa oli mukana myös Pelastusopiston edustaja.

Koulutuksessa harjoitellaan merenkulun komentosiltasimulaattoreilla, joihin on hankkeessa asennettu öljyntorjunnan lisäosa. Tämä mahdollistaa torjuntatehtävien, kuten puomituksen ja nuottauksen todellisuutta vastaavissa tilanteissa. Kotkan simulaattorikeskuksessa on kolme komentosiltaa, joilla voidaan harjoitella yhtä aikaa joko niin, että kaikki alukset toimivat samassa maailmassa tai vastaavasti erikseen itsenäisinä tehtävinä. Simulaatioympäristön olosuhteita, kuten merenkäyntiä ja näkyvyyttä voidaan säädellä erittäin haastaviksi.

Maailman ensimmäinen keräinsimulaattori

Keräysharjoitus ainutlaatuisella öljynkeräyssimulaattorilla.

Täysin uusi lisäys on maailman ensimmäinen keräinsimulaattori, jolla kerätään öljyä satama-altaan reunalla tai proomun päältä. Keräin mallintaa Lamor ltd:n harjakeräintä kaivuriin asennettuna. Keräin täydentää öljyntorjunnan prosessia ja auttaa saamaan käsityksen tarvittavista resursseista kalusto- ja jätelogistiikassa. Keräinsimulaattorin on valmistanut lappeenrantalainen Mevea ltd.

Pilottikoulutusten palautteen perusteella simulaattoreiden ja koulutuksen ehdottomat vahvuudet ovat simulaatio-ohjelman antama välitön palaute omasta toiminnasta, mahdollisuus skenaarioiden toistamiseen sekä öljyn käyttäytymisen havainnollistaminen keräys-, puomitus- ja nuottaustilanteissa. Öljyn harjoitteluun tuomaa lisää pidettiin silmiä avaavana. Erityisesti simulaation realistisuus, koulutuksen käytännönläheisyys ja venemiesten saama lisäoppi sai kiitosta. Päällystö koki tärkeäksi sen, että he itse pääsivät näkemään työskentelyä aluksilla tekemiensä torjuntasuunnitelmien mukaisesti. Kaikki 19 pilottiin osallistunutta koki koulutuksen hyödyttävän heitä työssään, mikä luonnollisesti oli koulutuksen tärkein tavoite.

Yllättävän realistinen

Öljyn reagoiminen tehtyihin toimenpiteisiin yllätti osallistujat. Öljyn mallinnus on hyvin realistinen, ja öljy esimerkiksi karkaa nuotasta kriittisen nopeuden ylittyessä. Muun muassa tätä pilottikurssilaiset pitivät erinomaisena oppimistilanteena, sillä puomin vetonopeus tulee pitää yllättävänkin alhaisena – puomin pystyssä pysyminen ei aina ole tae onnistumisesta. Öljyä on myös aluksen tasalta vaikea havaita sen sekoittuessa auringon välkkeeseen tai aaltoihin, aivan kuten tosielämässäkin.

Näkymä aluksen komentosillalta nuottaustehtävässä.

Kouluttajien mukaan virheitä ja kokeiluja salliva ilmapiiri antoi jokaiselle enemmän kuin he olivat odottaneet. Simulaatiokoulutus ei koskaan korvaa täysin käytännön harjoittelua, mutta se antaa hyvän mahdollisuuden kasvattaa osaamista turvallisessa ympäristössä. Simulaatioiden maailmaan heittäytyminen ei aina ole helppoa ja eroavaisuuksia todellisuuteen on aina. Pidetyt koulutukset ovat kuitenkin osoittaneet näiden haasteiden olevan voitettavissa ja tulokset ovat olleet positiivisia.

Simulaattorikoulutusta on kehitetty Xamkin ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston yhteisessä SCAROIL Simulator Training for Cargo Handling and Oil Recovery sekä SCAROIL Simulators -hankkeissa, jossa Xamk on vastannut öljyntorjunnan osuudesta. Hankkeet päättyivät 31.3.2018.

Jatkossa Xamk tarjoaa öljyntorjunnan koulutusta täydennyskoulutuksena. Seuraavat kurssit järjestetään syksyllä 2018.

Teksti: Emmi Rantavuo, projektipäällikkö
Logistiikan ja merenkulun TKI
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk

Kuvat: Justiina Halonen, Xamk

Palosuojelun edistämissäätiö on antanut panoksensa koulutuksen kehittämiseen osallistumalla sen rahoittamiseen. Koulutushanke on saanut rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR S20604) ja sen vaatimat investoinnit simulaattoreihin on tehty Euroopan rakennerahaston turvin (EAKR A71714). Edellä mainittujen lisäksi koulutushanketta ovat rahoittaneet Merenkulun säätiö ja William ja Ester Otsakorven säätiö.

 

Raskaan ajoneuvokaluston UATP 2017 – uusi ajoneuvotekniikka tutuksi kiertueella

Posted 19.03.2018 by
Categories: AjankohtaistaTags: ,

Oven poisto.

 

Raskaan ajoneuvokaluston UATP 2017 -koulutuskiertueella koulutettiin viime vuonna pelastuslaitosten 335 koulutusvastuullista palomestaria ja vuoroesimiestä kymmenellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Koulutus sisälsi aamupäivän teoriaosuuden, jossa käsiteltiin uutta raskaiden ajoneuvojen tekniikkaa sekä pelastus- ja raivaustoimintaa onnettomuustilanteissa, joissa on osallisena raskasta ajoneuvokalustoa. Iltapäivällä oli rastitehtävinä uuteen kuorma-autoon tutustuminen, raivaustehtävät hydraulisilla pelastustyökaluilla sekä ketjuvetoharjoitus, jossa kuorma-auton ohjaamon etuosa taitettiin hallitusti vetämällä vinssillä eteenpäin, jolloin saatiin lisätilaa ohjaamosta pelastamiselle.

Leikkauskohta merkitty.

UATP 2017 -hanke toteutettiin Metropolia AMK:n johtamana yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton, Pelastusopiston ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa. Hankkeen päärahoittajia olivat Palosuojelurahasto ja Palosuojelun edistämissäätiö. Hankkeen muita tukijoita olivat A-Vakuutus, Scania Suomi, Veho Hyötyajoneuvot ja Volvo Finland.

Koulutuksen sisällön lähtökohtia olivat pelastushenkilöstön työturvallisuus, pelastettavien saaminen nopeasti hoitotoimenpiteiden piiriin sekä onnettomuuksien seurannaisvaikutusten hallitseminen. Tavoitteena oli myös hyödyntää koulutusmateriaalia edelleen pelastuslaitosten työvuorokoulutuksissa sekä sopimus- ja vapaaehtoispalokuntien koulutuksissa.

Pronton tilastojen mukaan vuonna 2015 sattui 1443 onnettomuutta, joissa oli osallisena yksi tai useampi raskas ajoneuvo. Näissä onnettomuuksissa kuolee vuosittain 60–70 ihmistä, joista raskaan ajoneuvon kuljettajia tai matkustajia on noin kymmenen prosenttia.

Prontoon lisätietoja

Hydraulisten pelastustyökalujen käyttöä oli Prontoon kirjattu noin joka 20. onnettomuuteen. Luku on pieni ja kaikkia operatiivisia tietoja ei ehkä ole viety järjestelmään. Vastaisuudessa kirjaukset tulisi tehdä siten, että lisätietokohtaan merkitään, mihin onnettomuuden ajoneuvoon niitä on käytetty ja mitä niillä on tehty – esimerkiksi kyljen aukaisu tai katon poisto.

Aukon leikkaus.

Raskaan ajoneuvon kuljettajalla riski kuolla onnettomuudessa on pienempi kuin onnettomuuden vastapuolella. Kuljettajan henkiset ongelmat ovatkin yleensä suuremmat kuin fyysiset vammat. Koulutuksen yhteydessä tuotiin esille Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ja Rahtarit ry:n Raskaan liikenteen vertaistuki -toiminta ja siitä tiedottaminen onnettomuudesta vammoitta selvinneille raskaan ajoneuvon kuljettajille. Tärkeää on myös saada onnettomuudessa osallisena ollut kuljettaja korvattua mahdollisimman pian työnantajan hankkimalla resurssilla.

Mielenkiintoisia keskusteluja syntyi myös onnettomuuksien seurannaiskustannuksista, eli miten säilytetään raskaan ajoneuvon lastin myyntikelpoisuus siten, että esimerkiksi pakastekuorma ei lämpene ja pilaannu.

Uuden kuorma-autotekniikan yhteydessä todettiin akseli-, teli- ja kokonaismassojen kasvaneen enimmillään 76 tonniin ja niin sanotuilla High Capasity Transport (HCT) -poikkeusluvilla enemmänkin. Suurimman HCT-rekan kokonaismassa on 104 tonnia ja pituus 33 metriä.

Ensimmäinen sähkökäyttöinen jakelukuorma-auto

Keulan työntö.

Linja- ja kuorma-autojen sähkö- ja hybriditeknologiaa käsiteltiin teoriassa ja Suomen ensimmäinen sähkökäyttöinen jakelukuorma-auto oli Tampereella uuden auton rastina. Myös nesteytettyä maakaasua (LNG) käyttävien kuorma-autojen tekniikasta puhuttiin. Näiden autojen määrän odotetaan kasvavan LNG-jakeluverkoston laajetessa ja autojen yhden tankkauksen toimintamatkan kasvaessa.

Aamupäivän teoriaosuudessa käsiteltiin myös raskaan kaluston onnettomuuksien operatiiviset toimenpiteet pelastustoiminnan aikana, kuten johtaminen, resurssit, kohdeajoneuvon sammuttaminen, ankkurointi ja stabilointi. Pelastustekniikassa käytiin läpi puristuksissa olevan potilaan irrotustyö ajoneuvon ollessa pyörillään, kyljellään tai katollaan. Ketjuvetotekniikka käytiin teoriassa läpi esityksen ja videon muodossa. Tämä tekniikka toimii hyvin raskaiden ajoneuvojen kanssa, mikäli kohteen sijainti sen vain mahdollistaa. Koulutuksessa tuotiin esiin myös uusia mahdollisia työkaluja ja välineitä, kuten puukko- ja metallipyörösaha.

Iltapäivän pelastustyön rastikoulutuksen alussa arviointiin, kuinka kohdeajoneuvon työturvallisuus varmistetaan, kuinka potilas otetaan huomioon ja kuinka pelastustoimet aloitetaan. Jokaisella paikkakunnalla oli rastilla yksi kuorma-auton irrallinen tai rungossa kiinni oleva hytti, jolla harjoiteltiin pelastustekniikoita kahdessa ryhmässä. Varsinainen pelastustyö aloitettiin stabiloimalla onnettomuudessa ollut ajoneuvo, ankkuroimalla hytti ja poistamalla ovi. Harjoituksissa harjoiteltiin keulankääntöä ja potilaan pelastamista hydraulisten pelastustyökalujen avulla. Kurssilaiset pääsivät testaamaan puukko- ja metallipyörösahaa hytin rakenteisiin. Lopuksi esiteltiin osallistujille, kuinka toteutetaan ketjuvetopelastaminen raskaan kaluston onnettomuuspaikalla.

Teksti: Markku Haikonen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Samu Kemppi, Keski-Suomen pelastuslaitos
Kuvat: Pasi Uurasmaa, Suomen Palopäällystöliitto

Vertaistukea raskaan liikenteen ammattilaisille

Tammikuusta 2013 alkaen Rahtarit ry sekä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ovat yhteistyössä tarjonneet vertaistukea raskaan liikenteen ammattilaisille.

Puhelut ohjataan Autoliiton palvelukeskuksen kautta vertaistukihenkilölle. Vertaistukihenkilöverkosto koostuu SKAL:n ja Rahtareiden jäsenistä, joihin kuuluu sekä kuljetusyrittäjiä että työsuhteessa toimivia kuljettajia.

Vapaaehtoisverkostossamme on noin 30 henkilöä ympäri Suomen. He tarjoavat kuunteluapua kriisissä tai vaikeassa elämäntilanteessa ammattinsa vuoksi oleville raskaan liikenteen ammattilaisille. Tällaisia kriisejä voivat olla esimerkiksi liikenneonnettomuudet tai yrittäjien liiketoiminnanvaikeudet.

Vertaistuki on kuuntelemista, nimenomaan henkistä tukea. Puhelu on soittajalle lisämaksuton.

Lisätietoja Rahtarit ry:n Raskaan liikenteen vertaistuki -toiminnasta tästä.
Vertaistuen puhelinnumero on 020 345 888.

Apurahat 2018 nyt haettavissa

Posted 15.01.2018 by
Categories: AjankohtaistaTags: , ,

Vuonna 2018 Palosuojelun edistämissäätiö myöntää 150.000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin:

  • Palo- ja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastus- ja väestönsuojelutoimintaan liitty­vien kirjoitus- ja koulutusaineistojen yms. tuottamiseen.
  • pelastusalan tutkimus- ja opinnäytetöihin.
  • alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-,
    tiedotus- ja valistustoimintaan.
  • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen.
  • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutus- ja harjoitusolosuhteiden parantamiseen, muun muassa rakennusten korjauskustannuksiin, koulutus- ja harjoitusvälineistön hankintaan
  • sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen hallituksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

Apurahoja myöntämisessä säätiön hallitus painottaa pelastustoimen arvojen (inhimillisyys, ammatillisuus, luotettavuus) noudattamista.

Anomuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus sekä hankkeen vaikuttavuus ja laajuus paikallisesti tai valtakunnallisesti. Yhteisöjen tulee liittää apuraha-anomukseen viimeinen tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase) sekä vuoden 2018 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Apurahalimiitistä varataan osa, noin 10.000 euroa, jaettavaksi myöhemmin vuoden aikana säätiön sääntöjen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tärkeisiin ja kiireellisiin hakemuksiin.

Hakemusten tulee olla asiamiehellä viimeistään perjantaihin 2.3.2018 mennessä Palosuojelun edistämissää­tiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Voitto Takala, Salavamäentie 86, 42100 Jämsä.

Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. yhteisön nimenkirjoitusoikeus. Tarvittaessa tarkempia tietoja antaa asiamies Voitto Takala numerossa 0400 416 146.

Lataa apurahahakemuslomake tästä:
Apurahahakemuslomake

Pelastustiedon apurahailmoituksen voit ladata tästä.

Opinnäyte: Pikapaloposteja voisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin

Posted 26.08.2020 by
Categories: AjankohtaistaTags: , , , , ,

Pikapaloposteja käytetään suhteellisen harvoin alkusammutukseen. Ne ovat kuitenkin opinnäytetyön mukaan tehonneet paloihin hyvin ja toimineet luotettavasti. Valtakunnallisia ohjeita ja linjauksia kaivataan.

Pikapaloposteilla suoritetun alkusammutuksen vaikutus vuosina 2009–2018. Yhteismäärä 1248 kappaletta (kuva 1).

Pikapalopostit sammutustoiminnassa -opinnäytetyössä tarkasteltiin pikapaloposteja kahdesta näkökulmasta: kiinteistön käyttäjien ja pelastusalan ammattilaisten. Tavoitteena oli löytää perustelut pikapalopostien olemassaololle myös tulevaisuudessa ja tutkia soveltuvatko pikapalopostit pelastuslaitoksen käyttöön niin sanottuna täydentävänä sammutusmenetelmänä. Tähän etsittiin vastauksia tilastotutkimuksen, haastattelujen, kyselytutkimuksen, käytännön kokeiden ja elinkaarivertailun avulla.

Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto Pronton mukaan pikapaloposteja käytetään suhteellisen vähän alkusammutukseen, mutta kun niitä on käytetty, pikapalopostit ovat olleet erittäin varmatoimisia ja tehonneet paloihin hyvin (kuva 1). Pikapaloposteilla tehdyistä sammutuksista 75 prosenttia on tapahtunut tuotanto- ja varastorakennuksissa (kuva 2). Tilastotietoja siitä, miten pelastustoimi on käyttänyt pikapaloposteja on vielä niukasti, sillä kirjattava kohta ”pelastustoimen käyttämä alkusammutuskalusto” lisättiin Prontoon vasta vuoden 2017 alussa.

Pikapalopostien käyttö käyttötavan mukaan vuosina 2009–2018 (kuva 2).

Käytännön kokeissa pikapaloposteille tehtiin virtaus- ja painemittauksia valikoiduissa kohteissa Kuopiossa. Vedenpaine pikapaloposteilla oli 3–7,1 baria. Virtausmittausten perusteella pikapalopostien tuottama vedenvirtaus ei vastannut standardin mukaista litramäärää missään mittauspisteessä. Virtausmittauksia tehtiin kahdeksan. Mittauksia tarvittaisiin huomattavasti enemmän, jotta voisi tehdä päätelmiä vedenvirtausten riittävyydestä. Tämän lisäksi pikapaloposteilla tehtiin sammutuskokeita Pelastusopiston harjoitusalueen palotalossa. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kuumakoulutuksessa sammutusparit sammuttivat huoneistopalon alkuja pikapalopostilla (kuva 3). Sammutuskokeet osoittivat, että pikapalopostit toimivat hyvin myös pelastuslaitoksen käyttäminä. Pikapalopostin letku koettiin kevyeksi käsitellä ja jopa savutuuletus onnistui pikapalopostin suihkun avulla (kuva 4).

Vähän huoltoa ja varaosia elinkaaren aikana

Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kuumakoulutuksessa sammutusparit sammuttivat huoneistopalon alkuja pikapalopostilla (kuva 3).

Pikapalopostien hankintahinta on melko korkea verrattuna käsisammuttimiin, mutta ne vaativat elinkaarensa aikana varsin vähän huoltoa ja varaosien vaihtamista, mikä tekee pikapaloposteista kuitenkin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kustannustehokkaan. On hyvinkin mahdollista, että pikapaloposti toimii alkuperäisillä osilla jopa kaksikymmentä vuotta. Pikapalopostien elinkaarikustannuksia nostaa vuosittain tehtävä tarkastus sekä koeponnistus viiden vuoden välein. Pikapaloposteja ei kuitenkaan tarvitse huoltaa käytön jälkeen ja lisäksi tuotteen pitkäikäisyys tukee kestävää kehitystä. Kahdenkymmenen vuoden ajanjaksolla pikapaloposti vastaa kustannuksiltaan noin neljää 6 litran nestesammutinta tai viittä 6 kilon jauhesammutinta.

Valtakunnallinen ohjeistus ja linjaus tarpeen

Pelastuslaitosten riskienhallintaan sekä turvallisuusalan toimijoille suunnatulla kyselyllä selvitettiin näkemyksiä ja käytäntöjä pikapaloposteihin liittyen. Kyselytutkimus osoitti, että pelastuslaitoksilla on jonkin verran eriäviä linjauksia sekä pikapalopostien kunnossapidosta että suunnitteluperusteista. Noin 40 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että pikapalopostit voisi korvata tarkoituksen mukaisilla käsisammuttimilla. Osassa pelastuslaitoksista on linjattu, että riittää, kun kiinteistön haltija on tarkastanut pikapalopostien toimivuuden. Osa pelastuslaitoksista taas velvoittaa huoltamaan ja koeponnistamaan pikapalopostit standardin mukaan. Kysely osoitti, että olisi selkeä tarve valtakunnallisille linjauksille ja ohjeille, jotta yhdenmukaisuus niin valvontakäynneillä kuin rakennusten alkusammutuskaluston suunnittelussa toteutuisi.

Sammutuskokeissa pikapalopostin letku koettiin kevyeksi käsitellä ja jopa savutuuletus onnistui pikapalopostin suihkun avulla (kuva 4).

Opinnäytetyö osoitti, että pikapalopostien mahdollisuudet olisivat nykyistä paremmin hyödynnettävissä. Pikapalopostit voisi ottaa nykyistä paremmin mukaan valistukseen ja koulutukseen, sillä olemassa oleva järjestelmä kattaa koko maan ja koskee suurinta osaa julkisia kiinteistöjä ja yritysten toimitiloja. Pikapaloposteja tulisi myös kouluttaa enemmän pelastuslaitoksissa täydentävänä sammutusmenetelmänä, jotta kynnys niiden käyttöön sammutustehtävillä madaltuisi. Koulutus ja harjoittelu vähentäisi ennakkoluuloja pikapaloposteja kohtaan ja samalla toisi varmuutta niiden käyttöön. Pikapaloposteilla ei korvata vanhoja selvitysmalleja, vaan pikemminkin ne tuovat lisää vaihtoehtoja entisten rinnalle, jotta voidaan valita kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisin sammutusmenetelmä.

Opinnäytetyöhön on myönnetty Palosuojelun edistämissäätiön apuraha.

Lue koko opinnäytetyö.

Eero Raninen
Pelastusopisto AMK-A11
Pohjois-Savon pelastuslaitos

Opinnäyte: Pelastussukellusohjeen mukaiset vaatimukset toteutuvat osittain

Posted 03.08.2020 by
Categories: AjankohtaistaTags: , , ,

Opinnäytetyössä kartoitettiin pelastussukellusohjeen mukaisen toiminnan toteutumista Oulu-Koillismaan ja Pohjois-Savon pelastuslaitoksen alueilla. Tutkimuksen teemana oli pelastussukellusohjeen mukaisen toiminnan toteutuminen työturvallisuuden näkökulmasta.

 

Työturvallisuus työpaikoilla

Keskeiseksi asiaksi työturvallisuuslainsäädännössä nousee riskien arviointi. Kokonaisvaltaisella arvioinnilla saadaan kokonaiskuva työpaikan työturvallisuuden ja työterveyden nykytilasta ja mahdollisista kehityskohteista. Työn vaarojen sekä riskien tunnistaminen ja arviointi onkin syytä tehdä työsuojelullisen yhteistyön kautta. Selvittämällä työympäristön vaaratekijät ja arvioimalla riskit luomme turvallisen työympäristön ja terveelliset työolot. Tämä työ on tehtävä järjestelmällisesti ja sen tulee olla jatkuvaa. Riittävällä työsuojelulla henkilöstö voi hyvin ja voimme tuottaa sujuvaa palvelua häiriöttä.

Pelastussukellusohjeen toteutuminen

Kuva 1. Riskienhallinnan osa-alueet. Kuva: Riskienarviointi 2003. Klikkaa isommaksi.

Pelastussukellusohjeen tarkoituksena on ohjata käytäntöjä, jotka edistävät pelastussukelluksen ja pintapelastuksen turvallisuutta. Siinä käsitellään keskeisiä määritelmiä, pelastussukelluksen riskejä, pelastussukeltajien ja pintapelastajien kelpoisuutta sekä varustusta ja toiminnan organisointia. Pelastussukellusohje on ollut voimassa jo yli kymmenen vuotta, joten siinä määriteltyjen vaatimusten pitäisi toteutua käytännössä jo hyvällä tasolla.

Pelastussukellusta ja pintapelastusta sekä koulutusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon toimintaan kohdistuvat sisäiset ja ulkoiset riskit. Sisäiset riskit aiheutuvat organisaation omasta toiminnasta: esimerkiksi riittämättömästä harjoittelusta tai huonokuntoisista suojavarusteista. Ne voivat olla uhka pelastussukeltajan tai pintapelastajan terveydelle. Ulkoisilla riskeillä tarkoitetaan onnettomuuskohteesta tai sen ympäristöstä pelastussukeltajalle tai pintapelastajalle aiheutuvia uhkia, kuten vaativat sukelluskohteet, rakenteiden sortumiset ja räjähdykset.

Tutkimuksessa selvitettiin henkilöstön omaa tietoisuutta, asennetta ja suhtautumista työturvallisuuteen. Tutkimus jaettiin kolmeen osaan: työturvallisuuteen liittyvät asenteet, pelastussukellusohjeen mukaisten velvoitteiden ja suositusten toteutuminen ja organisaation etukäteisvalmistautuminen vaativiin tehtäviin.

Kuva 2. Pelastautumisen harjoittelun toteutuminen. Klikkaa isommaksi.

Vastausten perusteella on nähtävissä etukäteen suunniteltujen resurssien merkitys työturvallisuudelle. Mikäli työnantaja ei ole varannut riittäviä resursseja työtehtävän hoitamiseksi, työntekijät suorittavat tehtävät siitä huolimatta, vaikka rikkovat työturvallisuusohjeita.

Kun tarkastellaan Oulun ja Kuopion kaupunkien keskustaa 25 kilometrin säteellä, niin Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella pelastustoimintaan varatun henkilöstön suunnitteluvahvuus on 26 henkilöä. Pohjois-Savon pelastuslaitoksella vastaava suunnitteluvahvuus välittömään pelastustoimintaan on 14 henkilöä, koska kymmenen työskentelee ensihoitopalveluissa. Mikäli ensihoitoyksiköt ovat vapaana asemalla, niin pelastussukellusohjeessa määriteltyjen toimintojen suorittamiseen on saatavissa ensihoitopuolelta neljä henkilöä lisää.

Vastauksien perusteella sisäiset ja ulkoiset uhkatekijät tunnistetaan, mutta niihin ei suhtauduta riittävän vakavasti. Ilmeisesti oman turvallisuuden uhkaa ei koeta todelliseksi, koska omaa pelastautumista ei juuri harjoitella (kuva 1).

Pelastussukellusohjeessa olevien suositusten toteutuminen on työturvallisuuden näkökulmasta vähäistä, eikä niiden toteutumisessa ole yleisesti suurta eroa pelastuslaitoksien välillä. Tuloksista voi tehdä johtopäätöksen, ettei työturvallisuus ole organisaatioiden prioriteetissa kovinkaan korkealla. Ilmeisesti pelastuslaitoksilla on hyväksytty työturvallisuusriskit normaaliksi toiminnaksi myös asemapalvelun aikana, koska hälytystehtävillä niitä ei voida kokonaan poistaa.

Tuleviin ja jo olemassa oleviin uhkiin varautuminen? Ohje velvoittaa pelastuslaitoksia harjoittelemaan ja varautumaan erilaisiin onnettomuuksiin. Ohjeessa mainitaan ulkoisina uhkina erityisen vaativat kohteet. Lisäksi ohje velvoittaa harjoittelemaan niissä. Tulisiko ohjeeseen lisätä erityisen vaaralliset ja tavanomaisesta poikkeavat tilanteet, kuten CBRNE-onnettomuudet? Näissä tilanteissa voidaan soveltaen hyödyntää samoja menetelmiä.

Kuva 3. Laadunhallinta. Kuva: Metropolia AMK.

Laadunhallista apua?

Molempien pelastuslaitoksien sisäinen laadunhallinta näyttäisi lähtevän siitä, että seurataan määrällistä toteutumista, mutta sen rinnalla ei laadullista toteutumista. Työturvallisuuslainsäädäntö lähtee siitä, että sekä työntekijä että työnantaja ovat vastuussa omasta ja toisen työturvallisuudesta. Miksi sekä työntekijä että työnantaja eivät tunnista omassa työssään olevia työturvallisuuspuutteita, vaan toimivat vastoin ohjeistusta?

Onko laadusta tinkiminen myös osoitus laadukkaan työturvallisuuskulttuurin puuttumisesta? Laadullinen epätasapaino harjoituksien toteutumisessa toistuu kaikissa pelastussukellusohjeen mukaisissa tehtävissä vesisukellusta lukuun ottamatta. Resurssien tuoma ongelma näkyy erityisesti Pohjois-Savon pelastuslaitoksen vastauksissa. Toistuvuus vastauksissa antaa johtopäätöksiin enemmän luotettavuutta. Niistä on nähtävissä selkeitä puutteita työyhteisön suhtautumisessa työturvallisuuteen.

Opinnäytetyön toteuttamiseen on myönnetty Palosuojelun edistämissäätiön apuraha. Voit tutustua linkistä valmiiseen opinnäytetyöhön.

Arssi ja Arto Heiskanen
Teknologiaosaamisen johtaminen Yamk
Pohjois-Savon pelastuslaitos

 

Hakemusten käsittely siirtyy syksyyn

Posted 01.06.2020 by
Categories: AjankohtaistaTags: , , ,

Koronapandemiasta johtuen säätiön hallitus on päättänyt siirtää vuoden 2020 apurahahakemusten käsittelyn syksyllä pidettävään ylimääräiseen kokoukseen. Päätöksistä ilmoitetaan hakijoille syksyllä.

Apurahat 2020 nyt haettavissa

Posted 05.02.2020 by
Categories: AjankohtaistaTags: , ,

Palosuojelun edistämissäätiön hallitus on päättänyt myöntää 120 000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin:

  • Palo- ja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastus- ja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitus- ja koulutusaineistojen yms. tuottamiseen
  • pelastusalan tutkimus- ja opinnäytetöihin
  • alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotus- ja valistustoimintaan
  • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen
  • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutus- ja harjoitusolosuhteiden parantamiseen mm. rakennusten korjauskustannuksiin, koulutus- ja harjoitusvälineistön hankintaan
  • sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen hallituksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

Apurahoja myöntämisessä säätiön hallitus painottaa pelastustoimen arvojen (inhimillisyys, ammatillisuus, luotettavuus) noudattamista.

Anomuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus sekä hankkeen vaikuttavuus ja laajuus paikallisesti tai valtakunnallisesti. Yhteisöjen tulee liittää apuraha-anomukseen viimeinen tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase) sekä vuoden 2020 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Apurahalimiitistä varataan osa, noin 10000–20000 euroa, jaettavaksi myöhemmin vuoden aikana säätiön sääntöjen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tärkeisiin ja kiireellisiin hakemuksiin.

Hakemusten tulee olla asiamiehellä viimeistään 13.3.2020 mennessä Palosuojelun edistämissäätiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Marko Hasari, Ketunlinnantie 20, 04300 Tuusula.

Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. yhteisön nimenkirjoitusoikeus.

Voit ladata apurahan hakemuslomakkeen tästä linkistä.

Pelastustoimi siirtymässä yhä vahvemmin tiedolla johtamiseen

Posted 11.11.2019 by
Categories: LajittelematonTags: , , ,

Jalostuspalveluiden yhtenäinen malli (kuva 2).

Tämän YAMK-opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa perusteltu ehdotus siitä, miten pelastustoimen valtakunnalliset tietojen jalostuspalvelut tulisi järjestää. Tavoitteena on, että tässä työssä kuvatun tiedon avulla päättäjät voisivat järjestää pelastustoimen valtakunnalliset tietojen jalostuspalvelut optimoidulla tavalla. Pelastustoimen raportointi- ja tilastoanalysoinnin tietotekniset tarpeet ratkaistaan sisäministeriön pelastusosaston RTA-hankkeessa ja tietotekniset asiat on rajattu tämän työn ulkopuolelle.

Pelastustoimi on siirtymässä yhä vahvemmin tiedolla johtamiseen. Tiedolla johtamisessa käytetyn tiedon ytimen pitäisi olla siinä tiedossa, joka kertoo mitä vaikutuksia päätöksillä on. Tiedolla johtamisen vastakohta on intuitiolla tai tunteella johtaminen. Jotta tiedolla voisi johtaa, oikeaa tietoa tulee olla oikea-aikaisesti saatavilla. Siten tarvitaan tiedon johtamista. Tiedon johtaminen jakaantuu tietohallintoon ja tiedon jalostamiseen (PDF-liitteen kuva 1).

Tietojen jalostuspalveluihin sisältyvät tiedon jalostamisen lisäksi siihen liittyvät tietolähteiden hallinta, raporttien sisällön hallinta sekä tiedon käyttäjien koulutus ja neuvonta. Tietojen jalostamispalveluilla tuetaan päätöksentekoa, opetusta, tutkimusta, mediaa sekä muita tietotarpeita. Tietohallinto taas on organisaatiossa olevan informaation hallintaa. Se ei sisällä tiedon jalostuspalveluita. (Kuva 1)

Pääasiallisin tiedon keräämistapa tässä työssä on ollut työn tekijän oman kokemuksen hyödyntäminen. Tulevien toimintojen varsinaisten asiakkaiden, eli tietojen käyttäjien, odotukset ja toiveet on kerätty osana Vimanan ja sisäministeriön pelastusosaston RTA-yhteishanketta. Suunnittelussa on saatu ohjausta ja neuvoja sisäministeriön pelastusosaston ja Pelastusopiston yhteispalaverissa. Ohjausta ja neuvoja on saatu myös Valvontasovellus-suunnitteluprojektin ohjausryhmältä.

Kaksi järjestämistapaa

Pelastustoimen valtakunnallisten tietojen jalostuspalveluiden järjestelyiksi tunnistettiin kaksi vaihtoehtoista järjestämistapaa. Yhteisessä mallissa valtakunnalliset tietojen jalostuspalvelut saavat riittävät resurssit jalostuspalveluiden tuottamiseksi. Resurssitarpeet ovat yhteensä 5,5 HTV. Hajautetussa mallissa siirretään loppukäyttäjien tehtäväksi kaikki ne toiminnot, jotka voidaan siirtää. Hajautetussa mallissa valtakunnallisten jalostuspalveluiden resurssitarve on 4,5 HTV ja muiden organisaatioiden tulee varautua 1,8 HTV:a työpanokseen. (liitteen kuvat 2 ja 3)

Tietojen jalostuspalveluiden toteuttajaorganisaatio voi olla joko Pelastusopisto tai sisäministeriön pelastusosasto. Pelastusopiston toteuttamana palveluissa saavutetaan synergiahyötyä koulutukseen, tutkimukseen sekä toimenpiderekisterin ylläpitoon. Pelastusopistolla on valmiiksi osaamista ja kokemusta tietojen jalostamisesta. Sisäministeriön pelastusosaston toteuttamissa palveluissa saavutetaan luontevammat yhteydet valtakunnallisiin päätöksentekijöihin sekä paremmat rekrytointimahdollisuudet. (liitteen kuva 4)

Tämä työn toteuttamisessa auttoi merkittävästi Palosuojelun edistämissäätiön myöntämä apuraha. Valmis työ löytyy osoitteesta http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110520651

Johannes Ketola
Savonia, Pelastusopisto

Paloesimies sai avun post-traumatyöpajasta: ”Repullinen kiviä vaihtui ilmapalloiksi”

Posted 11.11.2019 by
Categories: AjankohtaistaTags: , , ,

Miika Mustonen on työskennellyt parikymmentä vuotta Helsingin pelastuslaitoksella. Henkisesti kuormittavaan keikkaan hän joutui 12 vuotta sitten. Sen jäljet hän sai pyyhittyä pois vasta post-traumatyöpajassa.

Palosuojelun edistämissäätiö tuki 20000 eurolla pelastusalan post-traumatyöpajan pilottitapahtumaa. Kokemukset olivat hyviä ja työpajalle toivotaan jatkoa.

”Minulla oli tunne kuin olisin kantanut selässäni repullista kiviä. Nyt kivet vaihtuivat ilmapalloiksi”, paloesimies Miika Mustonen kuvailee osallistumistaan pelastusalan post-traumatyöpajaan. Suomen Palopäällystöliitto järjesti maailman mitassakin ensimmäinen työpajan lokakuun alussa Porin Yyterissä.

Mustonen on työskennellyt parikymmentä vuotta Helsingin pelastuslaitoksella. Henkisesti kuormittavaan keikkaan hän joutui 12 vuotta sitten. Sen jäljet hän sai pyyhittyä pois vasta nyt post-traumatyöpajassa.

”Olimme menossa keikalle, jonka oletin olevan niin sanotusti rutiiniluonteinen elvytys. Kun ovi avattiin, kodissa olikin pieni poika kuolleiden vanhempiensa kanssa. Otin heti pojan hoitooni ja menin samalla itsekin syvälle hänen suruunsa. Normaalisti niin ei tehdä, mutta ehkä oma elämäntilanteeni pienen lapsen isänä vei minut siihen.”

”Olin pojan kanssa siihen saakka, kunnes hänen sukulaisensa tulivat paikalle ja ottivat hänet hoitoonsa. Olin pojalle ensihetken turvallinen aikuinen.”

Mustonen kävi heti defusingin, mutta traumaattinen kokemus kulki vuosien aikana mukana, vaikka sen kanssa oppi elämään.

”Kun Saku Sutelainen kertoi työpajasta, hain mukaan ja ajattelin, jos siellä saisin vuosien aikana kertyneen taakan pois harteiltani. Näin kävi ja kokemukseni perusteella se onkin parasta, mitä olen saanut työnantajaltani.”

Paskin keikka muuttuikin työuran suurimmaksi onnistumiseksi.

”Tajusin, että oma elämäntilanteeni ja lapsuudessani kokemani asiat nousivat siinä tilanteessa pintaan. Olin urallani nähnyt jo siihen mennessä lapsiuhreja, mutta ne eivät olleet vaikuttaneet samalla tavalla. Ihminen ei loputtomasti kestä asioita, ja siinä elämäntilanteessa tämä jätti minuun jäljen.”

Muutakin kuin punnerrustuloksia

”Ymmärsin nyt, että tein siinä tilanteessa työni hyvin ja onnistuin. Elokuvissa palomiessankarit kantavat ihmisiä ulos palavasta talosta. Sellainen ei ole realismia. Mutta kannoin pojan henkisesti ulos tapahtuneesta.”

Mustonen kehuu post-traumatyöpajan ohjaajia todellisiksi ammattilaisiksi. Heidän kanssaan oli vaivatonta jutella.

”Siksi oli helppo heittäytyä ja avautua, kuten he meitä neuvoivatkin tekemään.”

Defusingiin verrattuna post-traumatyöpaja oli Mustonen mielestä täydellistä.

”Siinä tuli maha täyteen. Defusingissa käydään tilannetta läpi ja kerrotaan omista tuntemuksista. Hyvä sekin, mutta tässä mieltä kaihertavat asiat käydään terapeuttien ohjauksessa perusteellisemmin läpi”.

Mustonen toivoo, että post-traumatyöpaja olisi osa työntekijälle tarjottavaa henkistä huoltoa. Jos nimittäin halutaan, että työntekijät jaksavat olla töissä pidempään.

”Työntekijän pitää suhtautua avoimesti tällaiseen toimintaan ja heittäytyä rohkeasti mukaan. Terapia ei ole mitään ihmeellistä, ja tästä pitää puhua avoimesti myös paloasemien kahvipöydissä. Uskallettaisiin puhua muustakin kuin punnerustuloksista eikä koettaisi tätä huuhaana.”

”Tällä tavalla korjataan ihmeellisetkin kolhut ja oppii ajattelemaan uudella tavalla. Monilla on taustalla paljon kovempiakin tarinoita”, Mustonen toteaa.

Perusteellisempi purku

Post-traumatyöpajaidean vetäjä, palomies-ensihoitaja Saku Sutelainen mietti, miten pelastusalalla voitaisiin kehittää traumaattisten työtehtävien jälkeisiä toimia. Tällä hetkellä hän työskentelee projektipäällikkönä Palopäällystöliitossa.

”Ryhmän purkuistunnon eli defusingin lisäksi olen kaivannut muitakin toimenpiteitä vaikeiden tilanteiden aiheuttamien reaktioiden ymmärtämiseksi. Sain selville, että poliisit ovat käyttäneet vuodesta 2010 lähtien kolmepäiväistä internaattia. Siellä voidaan käydä läpi vaikeita työtehtäviä, jotka hiertävät elämää tai ovat jääneet askarruttamaan mieltä. Tällaiseen post-traumatyöpajaan pääsin tutustumaan viime vuoden marraskuussa ja sen toimivuus ylitti omat odotukset”, Sutelainen kertoo.

Post-traumatyöpajassa rakennetaan aluksi luottamuksen ilmapiiriä, jotta jokainen pystyy kertomaan muille oman yksittäisen vaikean työtehtävän tai useiden keikkojen aiheuttaman kuorman. Sen jälkeen keskustellaan laajemmin pienemmissä vertaistukiryhmissä.

”Oman mielen maisemaa käsitellään yhä syvemmin alansa huippuja edustavien psykoterapeuttien kanssa. Kahdella terapeutin tapaamisella pyritään selvittämään perussyy, miksi joku tehtävä on jäänyt niin voimakkaasti mieleen. Näin autetaan osallistujaa eteenpäin ongelmien käsittelyssä. Usein käytetään EMDR-menetelmää, jossa pyritään ohjamaan henkilöä varhaisempiin traumaan liittyviin tuntemuksiin tai vahvistamaan henkilön omaa selviytymiskykyä.”

Voi kantaa lopun elämää

Työpajassa on myös luentotyyppistä psykoedukaatiota eli informaatiota traumaattisten tilanteiden jälkeisistä tyypillisistä reaktioista sekä niiden normalisoinnista ja maadoittamisesta. Lisäksi päiviin kuuluu rentouttava hieronta sekä paljon yhteisöllisyyttä muun muassa saunomisten ja illanviettojen parissa.

”Post-traumatyöpajan päivät ovat pitkiä ja kuormittavia, mutta lyhyeen aikaan on saatu mahtumaan paljon hyvää. Työpaja ei lopu kolmen päivän jälkeen, sillä siellä kokonaisvaltaisesti saatu kokemuksellisuus kantaa vuosia, kenties lopun elämää”, hän painottaa.

Ensimmäisessä tilaisuudessa oli 12 osallistujaa ja viisi ohjaajaa. Siihen haki yhteensä 28 henkilöä. Valintaperusteena oli taustalla oleva henkiseen jaksamiseen vaikuttava työtehtävä sekä maantieteellinen tasapuolisuus.

Työpajapäivien kustannukset ovat noin 2500 euroa osallistujalta. Poliisien vastaavassa tilaisuudessa on yleensä 20 osallistujaa, jolloin kokonaiskustannukset ovat 50000 euroa.

”Toivottavasti työpajaa pystytään jatkamaan. Tällainen loistava työhyvinvointia ja työssä jaksamista tukeva sekä niitä ennaltaehkäisevä toiminta pitää saada turvattua”, Sutelainen korostaa

Teksti: Esa Aalto
Kuva: Roni Hotari