PSES:n apurahat elinehto alan tutkimukselle

Palosuojelun edistämissäätiön pelastusalan toimintoihin ja hankkeisiin myöntämillä apurahoilla on tällä hetkellä suuri merkitys alan tutkimus- ja kehitystoiminnalle.

”Säätiöt ja rahastot ovat ainoa tapa, jolla tutkimus- ja kehitystoimintaa viedään tällä hetkellä eteenpäin. Tämä on elinehto sille, että alan tutkimuskentässä tapahtuu edes jotain”, sanoo Mira Leinonen, Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja.

Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Sami Kerman muistuttaa, että Palosuojelun edistämissäätiön ansiosta hankkeiden rahoitus ei monopolisoidu pelkästään Palosuojelurahastolle. Kerman painottaa, että vaikka jaettavat rahasummat ovat pieniä, niillä on kokoaan suurempi vaikutus.

”Omalla kohdallani apuraha on mahdollistanut päänavauksen. Vaikkei tässä ajassa pääsekään maaliin, työ saadaan alkuun, ja hankkeen uskottavuutta saadaan kasvatettua. Tämän jälkeen muuta rahoitusta on helpompi saada”, väitöskirjaansa säätiön apurahalla työstävä Kerman sanoo.

Leinonen puolestaan sai tänä vuonna apurahan Pelastustoimen perusteet -oppikirjan kirjoittamiseen.

Tekeillä olevan kirjan idea syntyi jo vuosia sitten.

”Koin itse, ja sain paljon palautetta kanssakeskustelijoilta siitä, että tällaista perusteosta alalla ei ole. Sille oli tarvis.”

Tulevassa kirjassa käsitellään pelastusyksikön yleisimmät tehtävät ja ne perusasiat, jotka tehtävissä pitää huomioida.

Kerman käsittelee väitöskirjassaan osaamisen johtamista pelastuslaitoksissa.

”Tarkoitukseni on tarkastella pelastuslaitosten osaamisen kokonaisuutta. Miten esimerkiksi osaamisen omistajuus koetaan: missä määrin se on työntekijän ja missä määrin työnantajan omistusta?”

Kerman tarkastelee myös, millaisen prosessin kautta tarvittava osaaminen määritellään.

”Yleensä organisaation strategiasta johdetaan strategiset osaamistarpeet. Missä määrin prosessi toimii näin, ja mikä taho strategian on tehnyt? Onko strategia riittävän visionäärinen ja moniääninen?”

Kerman sanoo, että työ on nyt hyvässä vauhdissa. Hän on perehtynyt tieteelliseen kirjallisuuteen, joka antaa hyvää pohjaa tulevalle empiiriselle vaiheelle, kyselyille ja haastatteluille.

Rahoituskäytäntö uusiksi?

Leinosella ja Kermanilla on yksi kehitysehdotus apurahojen maksamisperiaatteisiin.

”Jos halutaan, että yksilöt, eivät pelkästään instituutiot, tekevät tutkimusta ja julkaisuja, apurahan maksatusperiaatteita tulisi muuttaa. Takautuva maksaminen tuo liikaa taloudellista taakkaa yksilölle”, Leinonen sanoo.

”Säätiö voisi kenties ottaa mallia muualta. Puhun tekijän näkökulmasta, näihinhän voi olla todella hyvät perusteet, mutta perusteita ei ole ainakaan avattu missään.”

Palosuojelun edistämissäätiön puheenjohtaja Vesa Parkko kertoo, että apurahakäytännössä on lähdetty siitä, että toiminta olisi tuloksellista.

”Maksamme apurahoja tuloksia vastaan. Ymmärrän kyllä, että siinä saattaa tulla yksilölle taloudellista ahdinkoa”, Parkko sanoo.

”Kun Palosuojelun edistämissäätiön hallitus kokoontuu keväällä, otan tämän asian ilman muuta esille.”

Palosuojelun edistämissäätiössä toivotaan, että hyviä apurahahakemuksia tulisi enemmän. Siksi näkyvyyttä säätiön toiminnasta aiotaan parantaa.

”Olisimme mielellämme hyvissä hankkeissa mukana”, Parkko sanoo.

Apurahoja haetaan kevättalvella. Lisää tietoa Palosuojelun edistämissäätiön verkkosivuilla.

Teksti ja kuva: Kaisu Puranen, Pelastustieto

This entry was posted in Ajankohtaista and tagged , . Bookmark the permalink. | Tagged , | Kommentit pois päältä artikkelissa PSES:n apurahat elinehto alan tutkimukselle

Myönnetyt apurahat vuonna 2017

Palosuojelun edistämissäätiön hallitus on päättänyt kokouksessaan 3.5.2017 myöntää apurahoja seuraavasti:

Apurahan saaja Apurahan käyttötarkoitus Myönnetty euroa
Kaarinan vapaaehtoinen palokunta ry CTIF-palokuntanuorten kilpailu Itävallassa 9.–16.7.2017 1000
Karigasniemen VPK ry Nuoriso-, naisosaston ja EVY-yksikön toiminta 3000
Juhani Katajamäki Viisiosainen kirjoitussarja Suomen itsenäisyysajan palo- ja pelastustoimesta 2000
Sami Kerman Osaamisen johtaminen pelastuslaitoksissa -väitöskirja 6000
Mira Leinonen Pelastustoimien perusteet -kirja. 4000
Palo- ja pelastustieto ry Pelastustieto-ammattilehden valtakunnallista tiedon jakamista varten (vuosiavustus) 28782
Palo- ja pelastustieto Sähköisten palvelujen kehittäminen 10000
Tuomas Pylkkänen Iot-teknologian integraation hyödyntäminen paloturvallisuuden kehityksessä ja integroidussa älykkäässä ympäristössä. 4000
Topi-Pekka Reinola Led-valaistuksen vaikutus jälkivalaisevien kilpien latautumiseen sekä led-poistumisopasteiden ikääntymisen vaikutus valotehoon. Opinnäytetyö. 1500
Suomen Palopäällystöliitto ry Suomen Palopäällystöliiton historiikki 2007–2017 1500
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry Yhdenvertainen pelastustoimi -verkkosivut 3000
Vaaralan VPK ry Puolijoukkueteltta 500
Valkeakosken vapaaehtoinen palokunta ry VPK:n tilojen kunnostus palokuntakäyttöön sopivaksi 3000

Vuonna 2017 apurahoja anottiin yhteensä 279 564,52 euroa.  Apurahaa haki yhteensä 21 henkilöä ja yhteisöä. Säätiön hallitus myönsi apurahoja yhteensä 68 282 euroa.

This entry was posted in Ajankohtaista and tagged . Bookmark the permalink. | Tagged | Kommentit pois päältä artikkelissa Myönnetyt apurahat vuonna 2017

Puheenjohtajaa muistettiin

Palosuojelun edistämissäätiön puheenjohtaja, pelastusjohtaja Vesa Parkko sai 60-vuotislahjaksi puheenjohtamansa säätiön standaarin. Sen antoivat varapuheenjohtaja Ari Keijonen (vas.) ja asiamies Voitto Takala.

Puheenjohtaja Vesa Parkko sai 60-vuotislahjaksi Palosuojelun edistämissäätiön standaarin. Kymenlaakson pelastusjohtaja Vesa Parkko aloitti säätiön hallituksen puheenjohtajana tämän vuoden alussa.

This entry was posted in Ajankohtaista. Bookmark the permalink. | Kommentit pois päältä artikkelissa Puheenjohtajaa muistettiin

Haettavat apurahat 2017

Palosuojelun edistämissäätiö myöntää vuonna 2017 enintään 110 000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin:

  • Palo- ja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastus- ja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitus- ja koulutusaineistojen yms. tuottamiseen
  • pelastusalan tutkimus- ja opinnäytetöihin
  • alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotus- ja valistustoimintaan
  • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen
  • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutus- ja harjoitusolosuhteiden parantamiseen mm. rakennusten korjauskustannuksiin, koulutus- ja harjoitusvälineistön hankintaan
  • sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen hallituksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

Apurahoja myöntämisessä säätiön hallitus painottaa pelastustoimen arvojen (inhimillisyys, ammatillisuus, luotettavuus) noudattamista.

Anomuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus sekä hankkeen vaikuttavuus ja laajuus paikallisesti tai valtakunnallisesti. Yhteisöjen tulee liittää apuraha-anomukseen viimeinen tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase) sekä vuoden 2017 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Apurahalimiitistä varataan osa, noin 10 000 euroa, jaettavaksi myöhemmin vuoden aikana säätiön sääntöjen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tärkeisiin ja kiireellisiin hakemuksiin.

Hakemuslomakkeita saa alla olevasta linkistä. Hakemusten tulee olla asiamiehellä viimeistään maanantaina 13.3.2017 mennessä Palosuojelun edistämissäätiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Voitto Takala, Salavamäentie 86, 42100 Jämsä.

Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. yhteisön nimenkirjoitusoikeus. Tarvittaessa tarkempia tietoja antaa asiamies Voitto Takala numerossa 0400 416146.

Lataa apurahahakemuslomake tästä:
Apurahahakemuslomake

This entry was posted in Ajankohtaista and tagged , . Bookmark the permalink. | Tagged , | Kommentit pois päältä artikkelissa Haettavat apurahat 2017

Hallitus päätti vuoden 2016 apurahoista

Palosuojelun edistämissäätiön hallitukseen kuuluvat Jorma Alho (varajäsen, selin oik.), Ari Keijonen, Esa Aalto, Veli-Pekka Ihamäki, Kari Lehtokangas (puheenjohtaja), Voitto Takala (asiamies), Juhani Jyrkiäinen, Raimo Jämsä ja Nina Piela-Tallberg.

Palosuojelun edistämissäätiön hallitukseen kuuluvat Jorma Alho (varajäsen, selin oik.), Ari Keijonen, Esa Aalto, Veli-Pekka Ihamäki, Kari Lehtokangas (puheenjohtaja), Voitto Takala (asiamies), Juhani Jyrkiäinen, Raimo Jämsä ja Nina Piela-Tallberg.

Palosuojelun edistämissäätiön hallitus piti kevätkokouksen 3. toukokuuta 2016 Suomen Palopäällystöliiton toimistolla. Sääntöjen mukaisten asioiden lisäksi sijoitusjohtaja Matti Varjonen Investium Oy:stä kertoi hallitukselle sijoituskohteista. Hallitus päätti kokouksessaan myös anotuista apurahoista, jotka näkyvät liitteestä.

This entry was posted in Ajankohtaista and tagged , . Bookmark the permalink. | Tagged , | Kommentit pois päältä artikkelissa Hallitus päätti vuoden 2016 apurahoista

Mistä tietoa eurooppalaisesta kriisinhallinnan tilasta?

Projekti on yksi laajimmista kriisinhallinnan tutkimus- ja kehittämisprojekteista maailmassa: konsortiossa on mukana yhteensä 36 partneria yhteensä 15 maasta. DRIVER-projekti aloitettiin reilu vuosi sitten ja se päättyy vuonna 2018.

DRIVER-projekti pähkinänkuoressa

Projektille on asetettu kolme päätavoitetta. Ensimmäinen on rakentaa eurooppalainen testiympäristö, jossa olisi mahdollista tehdä paitsi erilaisia kokeita myös testata, mallintaa ja analysoida erilaisia kriisinhallinnan nykyisiä tai uusia menetelmiä ja ideoita. Toiseksi tavoitteena on kehittää DRIVER tietopankki (portfolio), johon kootaan tieto olemassa olevista, mutta myös kehitteillä olevista kriisinhallinnan työkaluista. Tietopankkiin on tarkoitus koota lisäksi myös esimerkiksi standardeihin, yhteiskunnallisiin tekijöihin ja oppimiseen liittyviä kehittämisvälineitä/tietoa. Kolmanneksi tavoitteena on kehittää yhteistä ymmärrystä kriisinhallinnasta rakentamalla esimerkiksi kriisinhallintatoimijoiden verkosto.

Projektin erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat innovaatioiden synnyttäminen ja edesauttaminen. Innovaatioita pyritään tuottamaan erityisesti kansalaisyhteiskunnan resilienssin, koulutuksen ja oppimisen sekä ammattilaisten toiminnan kehittämiseksi ja tukemiseksi esimerkiksi tilannetietoisuuden osalta. Projekti sisältääkin lukuisia kokeiluja, kokeita ja testejä (konsortio käyttää nimitystä experiments), joissa testataan olemassa olevia ratkaisuja ja arvioidaan niiden käyttökelpoisuutta. Vastaavasti arvioidaan myös uusien ratkaisujen tuomaa lisäarvoa kriisinhallinnalle.

Tähän mennessä DRIVER-projektissa on kartoitettu kriisinhallinnan nykytilaa Euroopassa eri näkökulmista keräämällä tietoa olemassa olevista erilaisista ratkaisuista ja kriisinhallintaa koskevasta tiedosta. Osa näistä nykytila-analyyseistä on jo julkaistu projektin verkkosivustolla http://driver-project.eu/deliverables, mutta osa on vielä työnalla.

International Workshop on Innovation for Crisis Management -työpaja Berliinissä

DRIVER-projektin puitteissa järjestettiin kriisinhallinnan innovaatioihin keskittyvä työpaja joulukuun alussa Berliinissä. Osallistujia oli kaikkiaan noin 160 eri puolilta Eurooppaa – valtaosin kylläkin Saksasta. Työpajan tarkoituksena oli esitellä ja käydä keskustelua DRIVER-projektin tähän mennessä tuottamista tuloksista mutta myös käydä keskustelua siitä, miten tulokset ja uudet ratkaisut olisi integroitavissa esimerkiksi nykyisen pakolaistilanteen hoitamiseen. Lisäksi pohdittiin tutkimuksen ja käytännön toiminnan yhdistämiseen liittyvien esteiden poistamista sekä esiteltiin muita eurooppalaisia kriisinhallinnan projekteja.

Yhden esimerkin DRIVER-projektin toimintakonseptista tarjoaa osaprojekti, jossa tutkitaan kriisinhallinnan kehittämistä erityisesti toimijanäkökulmasta. Tavoitteena on löytää mahdollisimman toimivia ratkaisuja eri kriisinhallinnan tilanteisiin. Esittelyiden avulla pyrittiin avaamaan tutkimuksen lähestymistapaa

pikemminkin kuin esittelemään varsinaisia tuloksia. Ideana on mm. hyödyntää paremmin jo olemassa olevaa tietoa. Projektissa on tähän mennessä kartoitettu erilaisia, erityisesti toimijoiden työtä kehittäviä kriisinhallinnan välineitä, joita on yhteensä 32 kpl ja joiden toimivuutta testataan erilaisilla kokeilla. Kokeiden lähtökohtana ovat olleet toimijoiden tarpeet eli toimijoilta on kysytty, mihin ongelmiin he erityisesti kaipaisivat ratkaisua. Työryhmässä esiteltiin tilannekuvan muodostumiseen liittyviä simulaatioita metsäpalo-, liikenneonnettomuus- ja tulvatilanteissa sekä liikenteessä yleensä.

Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen on varmasti järkevää ottaen huomioon, kuinka monta ja kuinka erilaista kriisinhallintaan liittyvää FP7-projektia on käynnissä. Näitä esiteltiin omassa sessiossa. Esiteltävät projektit olivat: SecurePART, Slandaiil, TACTIC, EmerGent, SEcInCore, EPISECC, SALUS sekä FORTRESS. Lisätietoja näistä projekteista löytyy ko. projektien nettisivuilta.

Vapaaehtoiset kriisinhallinnan apuna

Paneelikeskustelussa käsiteltiin vapaaehtoisten merkitystä ja käyttöä osana kriisinhallintaa, erityisesti ajankohtaiseen pakolaistilanteeseen liittyen. Esimerkiksi Wienissä on pakolaistilanteen hoitamiseen osallistunut 9000 vapaaehtoista auttajaa, ja vapaaehtoisten apu on ollut korvaamaton tilanteen hoitamisessa. Ongelmaksi ei nähty sitä, etteivätkö ihmiset olisi valmiita auttamaan vaan se, että auttajat väsyvät, eivätkä jaksa tehdä työtä pitkään.
Myös vapaaehtoisten tavoittaminen on koettu ongelmaksi, ja ratkaisuna nähtiin jonkinlaisen esirekisteröintiprosessin luominen vapaaehtoisille.  Pakolaistilanteen suurimpana haasteena nähtiin erityisesti hajanaisuus suhteessa perinteisiin, rajatulla alueella tapahtuviin onnettomuuksiin. Vapaaehtoistoimintaa tutkitaan ja kehitetään yhdessä DRIVER-projektin osahankkeessa.

Paneelissa pohdittiin yhteisen tilannekuvaratkaisun käyttöä osana pakolaistilanteen hallitsemista. Panelistit totesivat, että useimmiten ongelmat eivät ole niinkään teknisiä, vaan poliittisia ja organisatorisia. Keskustelussa nostettiin esiin esimerkiksi kysymys tilannekuvan julkisuudesta eli miltä osin tilannekuva on pidettävä vain tiettyjen toimijoiden tiedossa ja miltä osin ei. Toisin sanoen uuden hienon teknisen välineen kehittämisen harvoin nähtiin ratkaisevan perusongelmaa. Lisäksi tilannekuvan käyttäminen edellyttää sellaisia kompetensseja, joita harvalla vapaaehtoisella on. Käydyssä keskustelussa nostettiin esille se, kuinka eri ratkaisuvaihtoehtojen kehittämisessä onkin tärkeää ottaa alusta alkaen loppukäyttäjät ja toimijat mukaan ratkaisun tai prosessin suunnittelu- ja kehittämistyöhön.

Tutkimustulokset paremmin käyttöön

Loppukäyttäjien merkitys tutkimusprosessin onnistumisessa olikin koko kaksipäiväisen työpajan yksi kantavista teemoista. Teemalle oli varattu myös yksi paneelikeskustelu. Paneelissa todettiin, että useimmiten loppukäyttäjät tai kansalaisjärjestöt otetaan mukaan tutkimusprojekteihin, mutta heidän roolinsa tutkimuksessa jää vähäiseksi tai heitä ei hyödynnetä. Usein – etenkin EU-projekteissa – käy myös niin, että loppukäyttäjät eivät osallistu tutkimuksen suunnitteluun, vaan heidät pyydetään mukaan vasta aivan tutkimussuunnitelman laatimisen loppuvaiheessa, jolloin esimerkiksi tutkimusasetelma on jo lyöty lukkoon. Ylimalkaan todettiin, että tutkimuksissa tulisi kiinnittää tarkemmin huomiota loppukäyttäjien näkemyksiin, tulosten popularisointiin sekä koulutukseen, jotta tulokset hyödyttäisivät käyttäjiä mahdollisimman laajalti. Myös tässä keskustelussa todettiin, että useimmiten kriisinhallinnan kentällä tarve on organisatorisille ratkaisuille hienojen high-tech-ratkaisujen sijaan.

DRIVER on valtavan laaja projekti, joka onnistuessaan dokumentoi ja testaa suuren joukon nykyisiä kriisinhallinnan työkaluja, menetelmiä ja prosesseja. Onnistuessaan se myös luo uuttaa ja voi jopa yhdenmukaistaa tapoja toimia Euroopassa. Projektin tuloksia onkin syytä pitää silmällä.

Teksti: Teija Mankkinen

DRIVER –työpaja (International Workshop on Innovation for Crisis Management) järjestettiin Berliinissä 8.-9.12.2015. Kiitos Palosuojelun Edistämissäätiölle apurahasta, joka mahdollisti työpajaan osallistumisen.

This entry was posted in Ajankohtaista. Bookmark the permalink. | Kommentit pois päältä artikkelissa Mistä tietoa eurooppalaisesta kriisinhallinnan tilasta?