Myönnetyt apurahat vuonna 2018

Palosuojelun edistämissäätiön hallitus on päättänyt kokouksessaan 25.4.2018 myöntää apurahoja seuraavasti:

Apurahan saaja Apurahan käyttötarkoitus Myönnetty euroa
Asolan Vapaaehtoinen palokunta ry Palokunnan talon vanhan autotallitilan muutostyö toimisto- ja punttisalitilaksi. 9 000
Jukka Innanen Ensivasteyksikön merkitys hätätilapotilaan tavoittamisviiveen lyhentämisessä. 1 000
Jokivarren Vapaaehtoinen palokunta ry Palokuntanuorisotyön kautta kestävään ja kehittävään nuorisotyöhön sekä kansalaisten valistukseen. 5 000
Juhani Katajamäki Itsenäisyytemme ajan palo- ja pelastustoimen vahvat vaikuttajat. 2 500
Joonas Kekki Opinnäytetyö: Hoitolaitoksen paloturvallisuuskartoitus. 1 000
Miia Kiiski Opinnäytetyö: Monitoimiyksikön kehittäminen ja käyttöönotto Kymenlaaksoon. 900
Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy Palovaarin turvapassi: Turvallisuusaiheinen kuvasarja jokaiseen Suomen päiväkotiin ja siihen liittyvä nettimateriaali. 20 000
Mynämäen vapaaehtoinen palokunta ry Nuoriso-osaston teltta- ja leiritarvikkeet. 1 500
Palo- ja pelastustieto ry Valtakunnallisen palo-, pelastus- ja väestönsuojelualan ammattilehden tiedon jakamista varten säätiön sääntöjen 3.1 § mukaisesti. 28 782
Pelastustieto-lehden ulkoasun ja graafisen ilmeen uudistaminen 10 000
Pelastusopisto Asbesti- ja hiukkasaltistusten vähentäminen pelastustoiminnassa. 15 000
Perniön Vapaaehtoinen Palokunta ry Perniön VPK 100 vuotta -historiikki. 2 000
Suomen Palopäällystöliitto ry Pelastusalan arvotyön tukeminen 10 000
Emercency Responce On Vehicles -materiaalin käännöstyö 9 500
Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Pelastusalan keskusjärjestö yhdessä Kodinkoneiden palokäyttäytyminen ja alkusammutus. 10 000
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry Kuntohälytys – palokuntanuorten liikuntatempaus. 5 500
Uudenmaan pelastusliitto ry Anne-nuket koulutuskäyttöön. 6 000

Vuonna 2018 apurahoja anottiin yhteensä 342 159 euroa. Hakemuksia oli 26 kappaletta. Säätiön hallitus myönsi apurahoja yhteensä 137 682 euroa.

This entry was posted in Ajankohtaista and tagged . Bookmark the permalink. | Tagged | Kommentit pois päältä artikkelissa Myönnetyt apurahat vuonna 2018

Öljyntorjuntaan uusi tapa kouluttaa

Pilottikoulutettavat suorittamassa öljyntorjuntatehtävää huonossa näkyvyydessä.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on kehittänyt uudenlaisen öljyntorjunnan koulutusmallin pelastusviranomaisille. Koulutus yhdistää simulaatioita ja verkko-opiskelua perinteiseen luento-opiskeluun.

Harjoittelun kulmakivenä on simuloituna öljy, jonka kanssa harva viranomainen on päässyt tosielämässä toimimaan. Ainutlaatuinen hanke on herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta.

Hankkeessa kartoitettiin koulutuksen ja osaamisen nykytilaa sekä tulevaisuuden tarpeita, joiden pohjalta viranomaisista koostunut työryhmä nimesi kriittisimmät koulutustavoitteet. Pilottikursseilla keskityttiin torjunta- ja keräysmenetelmiin haastavissa työympäristöissä ja oloissa. Pilottikurssien keskiöön valittiin ne aiheet, joiden harjoitteluun oppimisympäristöt soveltuivat parhaiten ja joiden harjoittelu muulla tavoin on haastavaa. Päätavoitteiden lisäksi sivuttiin muita työryhmän asettamia oppimistavoitteita, kuten torjuntaoperaation kokonaishallintaa ja pitkäkestoisia operaatioita, tukitoimia, tilannekuvajärjestelmiä ja logistiikkaa.

Harjoittelua öljyllä – ”Treenaaminen on ollu helppoo ilman kamaa”

Koulutuksen osuvuuden varmistamiseksi hankkeessa järjestettiin kaksi kolmepäiväistä pilottikoulutusta. Niihin osallistui venemiehiä ja päällystöviranhaltijoita Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Länsi-Uudenmaan, Lapin, Oulu-Koillismaan sekä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksista. Molemmissa piloteissa oli mukana myös Pelastusopiston edustaja.

Koulutuksessa harjoitellaan merenkulun komentosiltasimulaattoreilla, joihin on hankkeessa asennettu öljyntorjunnan lisäosa. Tämä mahdollistaa torjuntatehtävien, kuten puomituksen ja nuottauksen todellisuutta vastaavissa tilanteissa. Kotkan simulaattorikeskuksessa on kolme komentosiltaa, joilla voidaan harjoitella yhtä aikaa joko niin, että kaikki alukset toimivat samassa maailmassa tai vastaavasti erikseen itsenäisinä tehtävinä. Simulaatioympäristön olosuhteita, kuten merenkäyntiä ja näkyvyyttä voidaan säädellä erittäin haastaviksi.

Maailman ensimmäinen keräinsimulaattori

Keräysharjoitus ainutlaatuisella öljynkeräyssimulaattorilla.

Täysin uusi lisäys on maailman ensimmäinen keräinsimulaattori, jolla kerätään öljyä satama-altaan reunalla tai proomun päältä. Keräin mallintaa Lamor ltd:n harjakeräintä kaivuriin asennettuna. Keräin täydentää öljyntorjunnan prosessia ja auttaa saamaan käsityksen tarvittavista resursseista kalusto- ja jätelogistiikassa. Keräinsimulaattorin on valmistanut lappeenrantalainen Mevea ltd.

Pilottikoulutusten palautteen perusteella simulaattoreiden ja koulutuksen ehdottomat vahvuudet ovat simulaatio-ohjelman antama välitön palaute omasta toiminnasta, mahdollisuus skenaarioiden toistamiseen sekä öljyn käyttäytymisen havainnollistaminen keräys-, puomitus- ja nuottaustilanteissa. Öljyn harjoitteluun tuomaa lisää pidettiin silmiä avaavana. Erityisesti simulaation realistisuus, koulutuksen käytännönläheisyys ja venemiesten saama lisäoppi sai kiitosta. Päällystö koki tärkeäksi sen, että he itse pääsivät näkemään työskentelyä aluksilla tekemiensä torjuntasuunnitelmien mukaisesti. Kaikki 19 pilottiin osallistunutta koki koulutuksen hyödyttävän heitä työssään, mikä luonnollisesti oli koulutuksen tärkein tavoite.

Yllättävän realistinen

Öljyn reagoiminen tehtyihin toimenpiteisiin yllätti osallistujat. Öljyn mallinnus on hyvin realistinen, ja öljy esimerkiksi karkaa nuotasta kriittisen nopeuden ylittyessä. Muun muassa tätä pilottikurssilaiset pitivät erinomaisena oppimistilanteena, sillä puomin vetonopeus tulee pitää yllättävänkin alhaisena – puomin pystyssä pysyminen ei aina ole tae onnistumisesta. Öljyä on myös aluksen tasalta vaikea havaita sen sekoittuessa auringon välkkeeseen tai aaltoihin, aivan kuten tosielämässäkin.

Näkymä aluksen komentosillalta nuottaustehtävässä.

Kouluttajien mukaan virheitä ja kokeiluja salliva ilmapiiri antoi jokaiselle enemmän kuin he olivat odottaneet. Simulaatiokoulutus ei koskaan korvaa täysin käytännön harjoittelua, mutta se antaa hyvän mahdollisuuden kasvattaa osaamista turvallisessa ympäristössä. Simulaatioiden maailmaan heittäytyminen ei aina ole helppoa ja eroavaisuuksia todellisuuteen on aina. Pidetyt koulutukset ovat kuitenkin osoittaneet näiden haasteiden olevan voitettavissa ja tulokset ovat olleet positiivisia.

Simulaattorikoulutusta on kehitetty Xamkin ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston yhteisessä SCAROIL Simulator Training for Cargo Handling and Oil Recovery sekä SCAROIL Simulators -hankkeissa, jossa Xamk on vastannut öljyntorjunnan osuudesta. Hankkeet päättyivät 31.3.2018.

Jatkossa Xamk tarjoaa öljyntorjunnan koulutusta täydennyskoulutuksena. Seuraavat kurssit järjestetään syksyllä 2018.

Teksti: Emmi Rantavuo, projektipäällikkö
Logistiikan ja merenkulun TKI
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk

Kuvat: Justiina Halonen, Xamk


Palosuojelun edistämissäätiö on antanut panoksensa koulutuksen kehittämiseen osallistumalla sen rahoittamiseen. Koulutushanke on saanut rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR S20604) ja sen vaatimat investoinnit simulaattoreihin on tehty Euroopan rakennerahaston turvin (EAKR A71714). Edellä mainittujen lisäksi koulutushanketta ovat rahoittaneet Merenkulun säätiö ja William ja Ester Otsakorven säätiö.

 

This entry was posted in Ajankohtaista and tagged , , , , , . Bookmark the permalink. | Tagged , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Öljyntorjuntaan uusi tapa kouluttaa

Raskaan ajoneuvokaluston UATP 2017 – uusi ajoneuvotekniikka tutuksi kiertueella

Oven poisto.

 

Raskaan ajoneuvokaluston UATP 2017 -koulutuskiertueella koulutettiin viime vuonna pelastuslaitosten 335 koulutusvastuullista palomestaria ja vuoroesimiestä kymmenellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Koulutus sisälsi aamupäivän teoriaosuuden, jossa käsiteltiin uutta raskaiden ajoneuvojen tekniikkaa sekä pelastus- ja raivaustoimintaa onnettomuustilanteissa, joissa on osallisena raskasta ajoneuvokalustoa. Iltapäivällä oli rastitehtävinä uuteen kuorma-autoon tutustuminen, raivaustehtävät hydraulisilla pelastustyökaluilla sekä ketjuvetoharjoitus, jossa kuorma-auton ohjaamon etuosa taitettiin hallitusti vetämällä vinssillä eteenpäin, jolloin saatiin lisätilaa ohjaamosta pelastamiselle.

Leikkauskohta merkitty.

UATP 2017 -hanke toteutettiin Metropolia AMK:n johtamana yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton, Pelastusopiston ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa. Hankkeen päärahoittajia olivat Palosuojelurahasto ja Palosuojelun edistämissäätiö. Hankkeen muita tukijoita olivat A-Vakuutus, Scania Suomi, Veho Hyötyajoneuvot ja Volvo Finland.

Koulutuksen sisällön lähtökohtia olivat pelastushenkilöstön työturvallisuus, pelastettavien saaminen nopeasti hoitotoimenpiteiden piiriin sekä onnettomuuksien seurannaisvaikutusten hallitseminen. Tavoitteena oli myös hyödyntää koulutusmateriaalia edelleen pelastuslaitosten työvuorokoulutuksissa sekä sopimus- ja vapaaehtoispalokuntien koulutuksissa.

Pronton tilastojen mukaan vuonna 2015 sattui 1443 onnettomuutta, joissa oli osallisena yksi tai useampi raskas ajoneuvo. Näissä onnettomuuksissa kuolee vuosittain 60–70 ihmistä, joista raskaan ajoneuvon kuljettajia tai matkustajia on noin kymmenen prosenttia.

Prontoon lisätietoja

Hydraulisten pelastustyökalujen käyttöä oli Prontoon kirjattu noin joka 20. onnettomuuteen. Luku on pieni ja kaikkia operatiivisia tietoja ei ehkä ole viety järjestelmään. Vastaisuudessa kirjaukset tulisi tehdä siten, että lisätietokohtaan merkitään, mihin onnettomuuden ajoneuvoon niitä on käytetty ja mitä niillä on tehty – esimerkiksi kyljen aukaisu tai katon poisto.

Aukon leikkaus.

Raskaan ajoneuvon kuljettajalla riski kuolla onnettomuudessa on pienempi kuin onnettomuuden vastapuolella. Kuljettajan henkiset ongelmat ovatkin yleensä suuremmat kuin fyysiset vammat. Koulutuksen yhteydessä tuotiin esille Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ja Rahtarit ry:n Raskaan liikenteen vertaistuki -toiminta ja siitä tiedottaminen onnettomuudesta vammoitta selvinneille raskaan ajoneuvon kuljettajille. Tärkeää on myös saada onnettomuudessa osallisena ollut kuljettaja korvattua mahdollisimman pian työnantajan hankkimalla resurssilla.

Mielenkiintoisia keskusteluja syntyi myös onnettomuuksien seurannaiskustannuksista, eli miten säilytetään raskaan ajoneuvon lastin myyntikelpoisuus siten, että esimerkiksi pakastekuorma ei lämpene ja pilaannu.

Uuden kuorma-autotekniikan yhteydessä todettiin akseli-, teli- ja kokonaismassojen kasvaneen enimmillään 76 tonniin ja niin sanotuilla High Capasity Transport (HCT) -poikkeusluvilla enemmänkin. Suurimman HCT-rekan kokonaismassa on 104 tonnia ja pituus 33 metriä.

Ensimmäinen sähkökäyttöinen jakelukuorma-auto

Keulan työntö.

Linja- ja kuorma-autojen sähkö- ja hybriditeknologiaa käsiteltiin teoriassa ja Suomen ensimmäinen sähkökäyttöinen jakelukuorma-auto oli Tampereella uuden auton rastina. Myös nesteytettyä maakaasua (LNG) käyttävien kuorma-autojen tekniikasta puhuttiin. Näiden autojen määrän odotetaan kasvavan LNG-jakeluverkoston laajetessa ja autojen yhden tankkauksen toimintamatkan kasvaessa.

Aamupäivän teoriaosuudessa käsiteltiin myös raskaan kaluston onnettomuuksien operatiiviset toimenpiteet pelastustoiminnan aikana, kuten johtaminen, resurssit, kohdeajoneuvon sammuttaminen, ankkurointi ja stabilointi. Pelastustekniikassa käytiin läpi puristuksissa olevan potilaan irrotustyö ajoneuvon ollessa pyörillään, kyljellään tai katollaan. Ketjuvetotekniikka käytiin teoriassa läpi esityksen ja videon muodossa. Tämä tekniikka toimii hyvin raskaiden ajoneuvojen kanssa, mikäli kohteen sijainti sen vain mahdollistaa. Koulutuksessa tuotiin esiin myös uusia mahdollisia työkaluja ja välineitä, kuten puukko- ja metallipyörösaha.

Iltapäivän pelastustyön rastikoulutuksen alussa arviointiin, kuinka kohdeajoneuvon työturvallisuus varmistetaan, kuinka potilas otetaan huomioon ja kuinka pelastustoimet aloitetaan. Jokaisella paikkakunnalla oli rastilla yksi kuorma-auton irrallinen tai rungossa kiinni oleva hytti, jolla harjoiteltiin pelastustekniikoita kahdessa ryhmässä. Varsinainen pelastustyö aloitettiin stabiloimalla onnettomuudessa ollut ajoneuvo, ankkuroimalla hytti ja poistamalla ovi. Harjoituksissa harjoiteltiin keulankääntöä ja potilaan pelastamista hydraulisten pelastustyökalujen avulla. Kurssilaiset pääsivät testaamaan puukko- ja metallipyörösahaa hytin rakenteisiin. Lopuksi esiteltiin osallistujille, kuinka toteutetaan ketjuvetopelastaminen raskaan kaluston onnettomuuspaikalla.

Teksti: Markku Haikonen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Samu Kemppi, Keski-Suomen pelastuslaitos
Kuvat: Pasi Uurasmaa, Suomen Palopäällystöliitto


Vertaistukea raskaan liikenteen ammattilaisille

Tammikuusta 2013 alkaen Rahtarit ry sekä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ovat yhteistyössä tarjonneet vertaistukea raskaan liikenteen ammattilaisille.

Puhelut ohjataan Autoliiton palvelukeskuksen kautta vertaistukihenkilölle. Vertaistukihenkilöverkosto koostuu SKAL:n ja Rahtareiden jäsenistä, joihin kuuluu sekä kuljetusyrittäjiä että työsuhteessa toimivia kuljettajia.

Vapaaehtoisverkostossamme on noin 30 henkilöä ympäri Suomen. He tarjoavat kuunteluapua kriisissä tai vaikeassa elämäntilanteessa ammattinsa vuoksi oleville raskaan liikenteen ammattilaisille. Tällaisia kriisejä voivat olla esimerkiksi liikenneonnettomuudet tai yrittäjien liiketoiminnanvaikeudet.

Vertaistuki on kuuntelemista, nimenomaan henkistä tukea. Puhelu on soittajalle lisämaksuton.

Lisätietoja Rahtarit ry:n Raskaan liikenteen vertaistuki -toiminnasta tästä.
Vertaistuen puhelinnumero on 020 345 888.

This entry was posted in Ajankohtaista and tagged , . Bookmark the permalink. | Tagged , | Kommentit pois päältä artikkelissa Raskaan ajoneuvokaluston UATP 2017 – uusi ajoneuvotekniikka tutuksi kiertueella

Apurahat 2018 nyt haettavissa

Vuonna 2018 Palosuojelun edistämissäätiö myöntää 150.000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin:

  • Palo- ja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastus- ja väestönsuojelutoimintaan liitty­vien kirjoitus- ja koulutusaineistojen yms. tuottamiseen.
  • pelastusalan tutkimus- ja opinnäytetöihin.
  • alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-,
    tiedotus- ja valistustoimintaan.
  • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen.
  • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutus- ja harjoitusolosuhteiden parantamiseen, muun muassa rakennusten korjauskustannuksiin, koulutus- ja harjoitusvälineistön hankintaan
  • sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen hallituksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

Apurahoja myöntämisessä säätiön hallitus painottaa pelastustoimen arvojen (inhimillisyys, ammatillisuus, luotettavuus) noudattamista.

Anomuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus sekä hankkeen vaikuttavuus ja laajuus paikallisesti tai valtakunnallisesti. Yhteisöjen tulee liittää apuraha-anomukseen viimeinen tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase) sekä vuoden 2018 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Apurahalimiitistä varataan osa, noin 10.000 euroa, jaettavaksi myöhemmin vuoden aikana säätiön sääntöjen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tärkeisiin ja kiireellisiin hakemuksiin.

Hakemusten tulee olla asiamiehellä viimeistään perjantaihin 2.3.2018 mennessä Palosuojelun edistämissää­tiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Voitto Takala, Salavamäentie 86, 42100 Jämsä.

Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. yhteisön nimenkirjoitusoikeus. Tarvittaessa tarkempia tietoja antaa asiamies Voitto Takala numerossa 0400 416 146.

Lataa apurahahakemuslomake tästä:
Apurahahakemuslomake

Pelastustiedon apurahailmoituksen voit ladata tästä.

This entry was posted in Ajankohtaista and tagged , , . Bookmark the permalink. | Tagged , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Apurahat 2018 nyt haettavissa

Edistämissäätiön apurahaa uhkaa jäädä käyttämättä

Palosuojelun edistämissäätiön vuoden 2018 apurahat ovat nyt haettavissa. Jaossa olisi 150 000 euroa apurahoja ja avustuksia erilaisiin töihin ja hankkeisiin, jotka kehittävät pelastusalaa. ”Ongelma on, että läheskään koko summaa ei ole käytetty. Raja ei ole pitkään aikaan ollut lähelläkään ylittyä”, sanoo Palosuojelun edistämissäätiön puheenjohtaja Vesa Parkko.

Palosuojelun edistämissäätiö jakaa jälleen avustuksia erilaisille pelastusalan hankkeille. Hakijoilta toivotaan erityisesti pelastustoimen tulevaisuuteen luotaavia projekteja.

Palosuojelun edistämissäätiön vuoden 2018 apurahat ovat nyt haettavissa. Jaossa olisi 150 000 euroa apurahoja ja avustuksia erilaisiin töihin ja hankkeisiin, jotka kehittävät pelastusalaa.

”Ongelma on, että läheskään koko summaa ei ole käytetty. Raja ei ole pitkään aikaan ollut lähelläkään ylittyä”, sanoo Palosuojelun edistämissäätiön puheenjohtaja Vesa Parkko.

Parkko epäilee tilanteen johtuvan siitä, että pelastusalalla toimivat henkilöt eivät välttämättä tiedä, että Palosuojelun edistämissäätiöltä on mahdollista saada apurahaa. Tietoisuutta säätiön apurahoista pitää siis jakaa. Lisäksi säätiö toivoo, että mahdolliset hakemukset olisivat hyviä ja perusteltuja.

Parkon mukaan hyvä apurahahakemus on säätiön sääntöjen sekä ohjeiden mukainen. Ohjeet hakemiseen löytyvät säätiön verkkosivuilta.

”Hakemuksen täytyy ilman muuta liittyä palonsuojeluun ja pelastustoimeen, ja sillä täytyy olla vaikuttavuutta, että sitä lähdetään tukemaan.”

Erityisesti säätiö toivoo hakemuksia hankkeisiin, jotka luotaisivat pelastusalan tulevaisuutta.

”Toimintaympäristö muuttuu pelastustoimessa. Tulossa on maakuntauudistus ja iso lakipaketti. Meillä vaihtuu omistaja, mikä varmasti tulee aiheuttamaan muutoksia”, Parkko sanoo.

Parkko muistuttaa, että pelastuslaitokset miettivät alan tulevaisuuden tehtäviä ja kehitystä yhdessä sisäministeriön kanssa monissa työryhmissä. Parkko kannustaakin apurahan hakijoita katsomaan pitkälle tulevaisuuteen. Inspiraatiota voisi saada esimerkiksi työryhmien teemoista.

”Näistä aiheista voisi saada jo hyvin kiinni sen, että katsoisi jollakin hankkeella tulevaisuuteen ja miettisi, mitä tekninen kehitys mahdollistaisi. Meillä ei ole riittävästi hyödynnetty kehittyvää teknologiaa, sillä olemme hyvin konservatiivinen toimiala. Meidänkin täytyy tulevaisuudessa ottaa lusikka omaan käteen ja miettiä, mitä hyötyä saamme esimerkiksi robotiikasta”, Parkko sanoo.

Parkko uskoo, että pelastusala on edelleen kallellaan enemmän perinteillä tekemiseen kuin tutkimiseen ja kehittämiseen.

”Alamme on perinteinen käsityöala, tutkimus ja kehittäminen on vähän vierasta meille peruspalomiehille. Ehkä siitä johtuu se, ettei tähän tartuta. Onhan se kova homma pistää itsensä likoon, lähteä kehittämään ja tutkimaan asioita ja hakemaan rahoitusta.”

Pitkään pelastusalalla olleilla saattaa olla kynnys heittäytyä tuottamaan tekstiä. Parkko näkee nuorissa toivon tässäkin asiassa.

”Kirjoittaminen on vaikeaa. Meidän täytyy mennä itseemme. Nuoret, jotka valmistuvat ja tulevat alalle, ovat parempia kirjoittajia. Sitä taitoa tarvitaan. On tärkeää tämän päivän yhteiskunnassa myös meidän alalla, pystyä ilmaisemaan itseään. Aikaisemmin tällä alalla on pärjännyt tekemisellä ja puhumisella.”

Parkko painottaa, että pelastusala tarvitsee tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

”Pistän toivoni nuoriin, että he löytävät tämän puolen pelastustoimesta. Jos me emme itse mieti, miten pelastustoimi voisi olla tehokkaampi tulevaisuudessa, joku tekee sen puolestamme.”

Tällä hetkellä edistämissäätiön apurahalla alaa kehittävät muun muassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Mira Leinonen ja Suomen Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Sami Kerman.

”Omalla kohdallani apuraha on mahdollistanut päänavauksen. Vaikkei tässä ajassa pääsekään maaliin, työ saadaan alkuun, ja hankkeen uskottavuutta saadaan kasvatettua. Tämän jälkeen muuta rahoitusta on helpompi saada”, väitöskirjaansa työstävä Kerman sanoo.

”Säätiöt ja rahastot ovat ainoa tapa, jolla tutkimus- ja kehitystoimintaa viedään tällä hetkellä eteenpäin. Tämä on elinehto sille, että alan tutkimuskentässä tapahtuu edes jotain”, Leinonen painottaa.

Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä

 

This entry was posted in Ajankohtaista and tagged , , , , . Bookmark the permalink. | Tagged , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Edistämissäätiön apurahaa uhkaa jäädä käyttämättä

PSES:n apurahat elinehto alan tutkimukselle

Palosuojelun edistämissäätiön pelastusalan toimintoihin ja hankkeisiin myöntämillä apurahoilla on tällä hetkellä suuri merkitys alan tutkimus- ja kehitystoiminnalle.

”Säätiöt ja rahastot ovat ainoa tapa, jolla tutkimus- ja kehitystoimintaa viedään tällä hetkellä eteenpäin. Tämä on elinehto sille, että alan tutkimuskentässä tapahtuu edes jotain”, sanoo Mira Leinonen, Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja.

Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Sami Kerman muistuttaa, että Palosuojelun edistämissäätiön ansiosta hankkeiden rahoitus ei monopolisoidu pelkästään Palosuojelurahastolle. Kerman painottaa, että vaikka jaettavat rahasummat ovat pieniä, niillä on kokoaan suurempi vaikutus.

”Omalla kohdallani apuraha on mahdollistanut päänavauksen. Vaikkei tässä ajassa pääsekään maaliin, työ saadaan alkuun, ja hankkeen uskottavuutta saadaan kasvatettua. Tämän jälkeen muuta rahoitusta on helpompi saada”, väitöskirjaansa säätiön apurahalla työstävä Kerman sanoo.

Leinonen puolestaan sai tänä vuonna apurahan Pelastustoimen perusteet -oppikirjan kirjoittamiseen.

Tekeillä olevan kirjan idea syntyi jo vuosia sitten.

”Koin itse, ja sain paljon palautetta kanssakeskustelijoilta siitä, että tällaista perusteosta alalla ei ole. Sille oli tarvis.”

Tulevassa kirjassa käsitellään pelastusyksikön yleisimmät tehtävät ja ne perusasiat, jotka tehtävissä pitää huomioida.

Kerman käsittelee väitöskirjassaan osaamisen johtamista pelastuslaitoksissa.

”Tarkoitukseni on tarkastella pelastuslaitosten osaamisen kokonaisuutta. Miten esimerkiksi osaamisen omistajuus koetaan: missä määrin se on työntekijän ja missä määrin työnantajan omistusta?”

Kerman tarkastelee myös, millaisen prosessin kautta tarvittava osaaminen määritellään.

”Yleensä organisaation strategiasta johdetaan strategiset osaamistarpeet. Missä määrin prosessi toimii näin, ja mikä taho strategian on tehnyt? Onko strategia riittävän visionäärinen ja moniääninen?”

Kerman sanoo, että työ on nyt hyvässä vauhdissa. Hän on perehtynyt tieteelliseen kirjallisuuteen, joka antaa hyvää pohjaa tulevalle empiiriselle vaiheelle, kyselyille ja haastatteluille.

Rahoituskäytäntö uusiksi?

Leinosella ja Kermanilla on yksi kehitysehdotus apurahojen maksamisperiaatteisiin.

”Jos halutaan, että yksilöt, eivät pelkästään instituutiot, tekevät tutkimusta ja julkaisuja, apurahan maksatusperiaatteita tulisi muuttaa. Takautuva maksaminen tuo liikaa taloudellista taakkaa yksilölle”, Leinonen sanoo.

”Säätiö voisi kenties ottaa mallia muualta. Puhun tekijän näkökulmasta, näihinhän voi olla todella hyvät perusteet, mutta perusteita ei ole ainakaan avattu missään.”

Palosuojelun edistämissäätiön puheenjohtaja Vesa Parkko kertoo, että apurahakäytännössä on lähdetty siitä, että toiminta olisi tuloksellista.

”Maksamme apurahoja tuloksia vastaan. Ymmärrän kyllä, että siinä saattaa tulla yksilölle taloudellista ahdinkoa”, Parkko sanoo.

”Kun Palosuojelun edistämissäätiön hallitus kokoontuu keväällä, otan tämän asian ilman muuta esille.”

Palosuojelun edistämissäätiössä toivotaan, että hyviä apurahahakemuksia tulisi enemmän. Siksi näkyvyyttä säätiön toiminnasta aiotaan parantaa.

”Olisimme mielellämme hyvissä hankkeissa mukana”, Parkko sanoo.

Apurahoja haetaan kevättalvella. Lisää tietoa Palosuojelun edistämissäätiön verkkosivuilla.

Teksti ja kuva: Kaisu Puranen, Pelastustieto

This entry was posted in Ajankohtaista and tagged , . Bookmark the permalink. | Tagged , | Kommentit pois päältä artikkelissa PSES:n apurahat elinehto alan tutkimukselle

Myönnetyt apurahat vuonna 2017

Palosuojelun edistämissäätiön hallitus on päättänyt kokouksessaan 3.5.2017 myöntää apurahoja seuraavasti:

Apurahan saaja Apurahan käyttötarkoitus Myönnetty euroa
Kaarinan vapaaehtoinen palokunta ry CTIF-palokuntanuorten kilpailu Itävallassa 9.–16.7.2017 1000
Karigasniemen VPK ry Nuoriso-, naisosaston ja EVY-yksikön toiminta 3000
Juhani Katajamäki Viisiosainen kirjoitussarja Suomen itsenäisyysajan palo- ja pelastustoimesta 2000
Sami Kerman Osaamisen johtaminen pelastuslaitoksissa -väitöskirja 6000
Mira Leinonen Pelastustoimien perusteet -kirja. 4000
Palo- ja pelastustieto ry Pelastustieto-ammattilehden valtakunnallista tiedon jakamista varten (vuosiavustus) 28782
Palo- ja pelastustieto Sähköisten palvelujen kehittäminen 10000
Tuomas Pylkkänen Iot-teknologian integraation hyödyntäminen paloturvallisuuden kehityksessä ja integroidussa älykkäässä ympäristössä. 4000
Topi-Pekka Reinola Led-valaistuksen vaikutus jälkivalaisevien kilpien latautumiseen sekä led-poistumisopasteiden ikääntymisen vaikutus valotehoon. Opinnäytetyö. 1500
Suomen Palopäällystöliitto ry Suomen Palopäällystöliiton historiikki 2007–2017 1500
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry Yhdenvertainen pelastustoimi -verkkosivut 3000
Vaaralan VPK ry Puolijoukkueteltta 500
Valkeakosken vapaaehtoinen palokunta ry VPK:n tilojen kunnostus palokuntakäyttöön sopivaksi 3000

Vuonna 2017 apurahoja anottiin yhteensä 279 564,52 euroa.  Apurahaa haki yhteensä 21 henkilöä ja yhteisöä. Säätiön hallitus myönsi apurahoja yhteensä 68 282 euroa.

This entry was posted in Ajankohtaista and tagged . Bookmark the permalink. | Tagged | Kommentit pois päältä artikkelissa Myönnetyt apurahat vuonna 2017

Puheenjohtajaa muistettiin

Palosuojelun edistämissäätiön puheenjohtaja, pelastusjohtaja Vesa Parkko sai 60-vuotislahjaksi puheenjohtamansa säätiön standaarin. Sen antoivat varapuheenjohtaja Ari Keijonen (vas.) ja asiamies Voitto Takala.

Puheenjohtaja Vesa Parkko sai 60-vuotislahjaksi Palosuojelun edistämissäätiön standaarin. Kymenlaakson pelastusjohtaja Vesa Parkko aloitti säätiön hallituksen puheenjohtajana tämän vuoden alussa.

This entry was posted in Ajankohtaista. Bookmark the permalink. | Kommentit pois päältä artikkelissa Puheenjohtajaa muistettiin

Haettavat apurahat 2017

Palosuojelun edistämissäätiö myöntää vuonna 2017 enintään 110 000 euroa apurahoja ja avustuksia seuraaviin toimintoihin ja hankkeisiin:

  • Palo- ja pelastustieto ry:n julkaisutoimintaa tukevaan tarkoitukseen, kuten palo-, pelastus- ja väestönsuojelutoimintaan liittyvien kirjoitus- ja koulutusaineistojen yms. tuottamiseen
  • pelastusalan tutkimus- ja opinnäytetöihin
  • alan kehittämistä edistävään julkaisu-, kustannus-, tiedotus- ja valistustoimintaan
  • vapaaehtoiseen järjestötyöhön, erityisesti nuorisotyön tukemiseen
  • pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön koulutus- ja harjoitusolosuhteiden parantamiseen mm. rakennusten korjauskustannuksiin, koulutus- ja harjoitusvälineistön hankintaan
  • sekä mahdollisesti muuhun tarkoitukseen hallituksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

Apurahoja myöntämisessä säätiön hallitus painottaa pelastustoimen arvojen (inhimillisyys, ammatillisuus, luotettavuus) noudattamista.

Anomuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus sekä hankkeen vaikuttavuus ja laajuus paikallisesti tai valtakunnallisesti. Yhteisöjen tulee liittää apuraha-anomukseen viimeinen tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase) sekä vuoden 2017 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Apurahalimiitistä varataan osa, noin 10 000 euroa, jaettavaksi myöhemmin vuoden aikana säätiön sääntöjen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tärkeisiin ja kiireellisiin hakemuksiin.

Hakemuslomakkeita saa alla olevasta linkistä. Hakemusten tulee olla asiamiehellä viimeistään maanantaina 13.3.2017 mennessä Palosuojelun edistämissäätiölle osoitteella: Palosuojelun edistämissäätiö c/o Voitto Takala, Salavamäentie 86, 42100 Jämsä.

Jos hakija on yhteisö, tulee hakemuksen allekirjoittajalla olla ao. yhteisön nimenkirjoitusoikeus. Tarvittaessa tarkempia tietoja antaa asiamies Voitto Takala numerossa 0400 416146.

Lataa apurahahakemuslomake tästä:
Apurahahakemuslomake

This entry was posted in Ajankohtaista and tagged , . Bookmark the permalink. | Tagged , | Kommentit pois päältä artikkelissa Haettavat apurahat 2017

Hallitus päätti vuoden 2016 apurahoista

Palosuojelun edistämissäätiön hallitukseen kuuluvat Jorma Alho (varajäsen, selin oik.), Ari Keijonen, Esa Aalto, Veli-Pekka Ihamäki, Kari Lehtokangas (puheenjohtaja), Voitto Takala (asiamies), Juhani Jyrkiäinen, Raimo Jämsä ja Nina Piela-Tallberg.

Palosuojelun edistämissäätiön hallitukseen kuuluvat Jorma Alho (varajäsen, selin oik.), Ari Keijonen, Esa Aalto, Veli-Pekka Ihamäki, Kari Lehtokangas (puheenjohtaja), Voitto Takala (asiamies), Juhani Jyrkiäinen, Raimo Jämsä ja Nina Piela-Tallberg.

Palosuojelun edistämissäätiön hallitus piti kevätkokouksen 3. toukokuuta 2016 Suomen Palopäällystöliiton toimistolla. Sääntöjen mukaisten asioiden lisäksi sijoitusjohtaja Matti Varjonen Investium Oy:stä kertoi hallitukselle sijoituskohteista. Hallitus päätti kokouksessaan myös anotuista apurahoista, jotka näkyvät liitteestä.

This entry was posted in Ajankohtaista and tagged , . Bookmark the permalink. | Tagged , | Kommentit pois päältä artikkelissa Hallitus päätti vuoden 2016 apurahoista