Opinnäyte: Pikapaloposteja voisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin

Pikapaloposteja käytetään suhteellisen harvoin alkusammutukseen. Ne ovat kuitenkin opinnäytetyön mukaan tehonneet paloihin hyvin ja toimineet luotettavasti. Valtakunnallisia ohjeita ja linjauksia kaivataan.

Pikapaloposteilla suoritetun alkusammutuksen vaikutus vuosina 2009–2018. Yhteismäärä 1248 kappaletta (kuva 1).

Pikapalopostit sammutustoiminnassa -opinnäytetyössä tarkasteltiin pikapaloposteja kahdesta näkökulmasta: kiinteistön käyttäjien ja pelastusalan ammattilaisten. Tavoitteena oli löytää perustelut pikapalopostien olemassaololle myös tulevaisuudessa ja tutkia soveltuvatko pikapalopostit pelastuslaitoksen käyttöön niin sanottuna täydentävänä sammutusmenetelmänä. Tähän etsittiin vastauksia tilastotutkimuksen, haastattelujen, kyselytutkimuksen, käytännön kokeiden ja elinkaarivertailun avulla.

Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto Pronton mukaan pikapaloposteja käytetään suhteellisen vähän alkusammutukseen, mutta kun niitä on käytetty, pikapalopostit ovat olleet erittäin varmatoimisia ja tehonneet paloihin hyvin (kuva 1). Pikapaloposteilla tehdyistä sammutuksista 75 prosenttia on tapahtunut tuotanto- ja varastorakennuksissa (kuva 2). Tilastotietoja siitä, miten pelastustoimi on käyttänyt pikapaloposteja on vielä niukasti, sillä kirjattava kohta ”pelastustoimen käyttämä alkusammutuskalusto” lisättiin Prontoon vasta vuoden 2017 alussa.

Pikapalopostien käyttö käyttötavan mukaan vuosina 2009–2018 (kuva 2).

Käytännön kokeissa pikapaloposteille tehtiin virtaus- ja painemittauksia valikoiduissa kohteissa Kuopiossa. Vedenpaine pikapaloposteilla oli 3–7,1 baria. Virtausmittausten perusteella pikapalopostien tuottama vedenvirtaus ei vastannut standardin mukaista litramäärää missään mittauspisteessä. Virtausmittauksia tehtiin kahdeksan. Mittauksia tarvittaisiin huomattavasti enemmän, jotta voisi tehdä päätelmiä vedenvirtausten riittävyydestä. Tämän lisäksi pikapaloposteilla tehtiin sammutuskokeita Pelastusopiston harjoitusalueen palotalossa. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kuumakoulutuksessa sammutusparit sammuttivat huoneistopalon alkuja pikapalopostilla (kuva 3). Sammutuskokeet osoittivat, että pikapalopostit toimivat hyvin myös pelastuslaitoksen käyttäminä. Pikapalopostin letku koettiin kevyeksi käsitellä ja jopa savutuuletus onnistui pikapalopostin suihkun avulla (kuva 4).

Vähän huoltoa ja varaosia elinkaaren aikana

Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kuumakoulutuksessa sammutusparit sammuttivat huoneistopalon alkuja pikapalopostilla (kuva 3).

Pikapalopostien hankintahinta on melko korkea verrattuna käsisammuttimiin, mutta ne vaativat elinkaarensa aikana varsin vähän huoltoa ja varaosien vaihtamista, mikä tekee pikapaloposteista kuitenkin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kustannustehokkaan. On hyvinkin mahdollista, että pikapaloposti toimii alkuperäisillä osilla jopa kaksikymmentä vuotta. Pikapalopostien elinkaarikustannuksia nostaa vuosittain tehtävä tarkastus sekä koeponnistus viiden vuoden välein. Pikapaloposteja ei kuitenkaan tarvitse huoltaa käytön jälkeen ja lisäksi tuotteen pitkäikäisyys tukee kestävää kehitystä. Kahdenkymmenen vuoden ajanjaksolla pikapaloposti vastaa kustannuksiltaan noin neljää 6 litran nestesammutinta tai viittä 6 kilon jauhesammutinta.

Valtakunnallinen ohjeistus ja linjaus tarpeen

Pelastuslaitosten riskienhallintaan sekä turvallisuusalan toimijoille suunnatulla kyselyllä selvitettiin näkemyksiä ja käytäntöjä pikapaloposteihin liittyen. Kyselytutkimus osoitti, että pelastuslaitoksilla on jonkin verran eriäviä linjauksia sekä pikapalopostien kunnossapidosta että suunnitteluperusteista. Noin 40 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että pikapalopostit voisi korvata tarkoituksen mukaisilla käsisammuttimilla. Osassa pelastuslaitoksista on linjattu, että riittää, kun kiinteistön haltija on tarkastanut pikapalopostien toimivuuden. Osa pelastuslaitoksista taas velvoittaa huoltamaan ja koeponnistamaan pikapalopostit standardin mukaan. Kysely osoitti, että olisi selkeä tarve valtakunnallisille linjauksille ja ohjeille, jotta yhdenmukaisuus niin valvontakäynneillä kuin rakennusten alkusammutuskaluston suunnittelussa toteutuisi.

Sammutuskokeissa pikapalopostin letku koettiin kevyeksi käsitellä ja jopa savutuuletus onnistui pikapalopostin suihkun avulla (kuva 4).

Opinnäytetyö osoitti, että pikapalopostien mahdollisuudet olisivat nykyistä paremmin hyödynnettävissä. Pikapalopostit voisi ottaa nykyistä paremmin mukaan valistukseen ja koulutukseen, sillä olemassa oleva järjestelmä kattaa koko maan ja koskee suurinta osaa julkisia kiinteistöjä ja yritysten toimitiloja. Pikapaloposteja tulisi myös kouluttaa enemmän pelastuslaitoksissa täydentävänä sammutusmenetelmänä, jotta kynnys niiden käyttöön sammutustehtävillä madaltuisi. Koulutus ja harjoittelu vähentäisi ennakkoluuloja pikapaloposteja kohtaan ja samalla toisi varmuutta niiden käyttöön. Pikapaloposteilla ei korvata vanhoja selvitysmalleja, vaan pikemminkin ne tuovat lisää vaihtoehtoja entisten rinnalle, jotta voidaan valita kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisin sammutusmenetelmä.

Opinnäytetyöhön on myönnetty Palosuojelun edistämissäätiön apuraha.

Lue koko opinnäytetyö.

Eero Raninen
Pelastusopisto AMK-A11
Pohjois-Savon pelastuslaitos