Projekti on yksi laajimmista kriisinhallinnan tutkimus- ja kehittämisprojekteista maailmassa: konsortiossa on mukana yhteensä 36 partneria yhteensä 15 maasta. DRIVER-projekti aloitettiin reilu vuosi sitten ja se päättyy vuonna 2018.
DRIVER-projekti pähkinänkuoressa
Projektille on asetettu kolme päätavoitetta. Ensimmäinen on rakentaa eurooppalainen testiympäristö, jossa olisi mahdollista tehdä paitsi erilaisia kokeita myös testata, mallintaa ja analysoida erilaisia kriisinhallinnan nykyisiä tai uusia menetelmiä ja ideoita. Toiseksi tavoitteena on kehittää DRIVER tietopankki (portfolio), johon kootaan tieto olemassa olevista, mutta myös kehitteillä olevista kriisinhallinnan työkaluista. Tietopankkiin on tarkoitus koota lisäksi myös esimerkiksi standardeihin, yhteiskunnallisiin tekijöihin ja oppimiseen liittyviä kehittämisvälineitä/tietoa. Kolmanneksi tavoitteena on kehittää yhteistä ymmärrystä kriisinhallinnasta rakentamalla esimerkiksi kriisinhallintatoimijoiden verkosto.
Projektin erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat innovaatioiden synnyttäminen ja edesauttaminen. Innovaatioita pyritään tuottamaan erityisesti kansalaisyhteiskunnan resilienssin, koulutuksen ja oppimisen sekä ammattilaisten toiminnan kehittämiseksi ja tukemiseksi esimerkiksi tilannetietoisuuden osalta. Projekti sisältääkin lukuisia kokeiluja, kokeita ja testejä (konsortio käyttää nimitystä experiments), joissa testataan olemassa olevia ratkaisuja ja arvioidaan niiden käyttökelpoisuutta. Vastaavasti arvioidaan myös uusien ratkaisujen tuomaa lisäarvoa kriisinhallinnalle.
Tähän mennessä DRIVER-projektissa on kartoitettu kriisinhallinnan nykytilaa Euroopassa eri näkökulmista keräämällä tietoa olemassa olevista erilaisista ratkaisuista ja kriisinhallintaa koskevasta tiedosta. Osa näistä nykytila-analyyseistä on jo julkaistu projektin verkkosivustolla http://driver-project.eu/deliverables, mutta osa on vielä työnalla.
International Workshop on Innovation for Crisis Management -työpaja Berliinissä
DRIVER-projektin puitteissa järjestettiin kriisinhallinnan innovaatioihin keskittyvä työpaja joulukuun alussa Berliinissä. Osallistujia oli kaikkiaan noin 160 eri puolilta Eurooppaa – valtaosin kylläkin Saksasta. Työpajan tarkoituksena oli esitellä ja käydä keskustelua DRIVER-projektin tähän mennessä tuottamista tuloksista mutta myös käydä keskustelua siitä, miten tulokset ja uudet ratkaisut olisi integroitavissa esimerkiksi nykyisen pakolaistilanteen hoitamiseen. Lisäksi pohdittiin tutkimuksen ja käytännön toiminnan yhdistämiseen liittyvien esteiden poistamista sekä esiteltiin muita eurooppalaisia kriisinhallinnan projekteja.
Yhden esimerkin DRIVER-projektin toimintakonseptista tarjoaa osaprojekti, jossa tutkitaan kriisinhallinnan kehittämistä erityisesti toimijanäkökulmasta. Tavoitteena on löytää mahdollisimman toimivia ratkaisuja eri kriisinhallinnan tilanteisiin. Esittelyiden avulla pyrittiin avaamaan tutkimuksen lähestymistapaa
pikemminkin kuin esittelemään varsinaisia tuloksia. Ideana on mm. hyödyntää paremmin jo olemassa olevaa tietoa. Projektissa on tähän mennessä kartoitettu erilaisia, erityisesti toimijoiden työtä kehittäviä kriisinhallinnan välineitä, joita on yhteensä 32 kpl ja joiden toimivuutta testataan erilaisilla kokeilla. Kokeiden lähtökohtana ovat olleet toimijoiden tarpeet eli toimijoilta on kysytty, mihin ongelmiin he erityisesti kaipaisivat ratkaisua. Työryhmässä esiteltiin tilannekuvan muodostumiseen liittyviä simulaatioita metsäpalo-, liikenneonnettomuus- ja tulvatilanteissa sekä liikenteessä yleensä.
Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen on varmasti järkevää ottaen huomioon, kuinka monta ja kuinka erilaista kriisinhallintaan liittyvää FP7-projektia on käynnissä. Näitä esiteltiin omassa sessiossa. Esiteltävät projektit olivat: SecurePART, Slandaiil, TACTIC, EmerGent, SEcInCore, EPISECC, SALUS sekä FORTRESS. Lisätietoja näistä projekteista löytyy ko. projektien nettisivuilta.
Vapaaehtoiset kriisinhallinnan apuna
Paneelikeskustelussa käsiteltiin vapaaehtoisten merkitystä ja käyttöä osana kriisinhallintaa, erityisesti ajankohtaiseen pakolaistilanteeseen liittyen. Esimerkiksi Wienissä on pakolaistilanteen hoitamiseen osallistunut 9000 vapaaehtoista auttajaa, ja vapaaehtoisten apu on ollut korvaamaton tilanteen hoitamisessa. Ongelmaksi ei nähty sitä, etteivätkö ihmiset olisi valmiita auttamaan vaan se, että auttajat väsyvät, eivätkä jaksa tehdä työtä pitkään.
Myös vapaaehtoisten tavoittaminen on koettu ongelmaksi, ja ratkaisuna nähtiin jonkinlaisen esirekisteröintiprosessin luominen vapaaehtoisille. Pakolaistilanteen suurimpana haasteena nähtiin erityisesti hajanaisuus suhteessa perinteisiin, rajatulla alueella tapahtuviin onnettomuuksiin. Vapaaehtoistoimintaa tutkitaan ja kehitetään yhdessä DRIVER-projektin osahankkeessa.
Paneelissa pohdittiin yhteisen tilannekuvaratkaisun käyttöä osana pakolaistilanteen hallitsemista. Panelistit totesivat, että useimmiten ongelmat eivät ole niinkään teknisiä, vaan poliittisia ja organisatorisia. Keskustelussa nostettiin esiin esimerkiksi kysymys tilannekuvan julkisuudesta eli miltä osin tilannekuva on pidettävä vain tiettyjen toimijoiden tiedossa ja miltä osin ei. Toisin sanoen uuden hienon teknisen välineen kehittämisen harvoin nähtiin ratkaisevan perusongelmaa. Lisäksi tilannekuvan käyttäminen edellyttää sellaisia kompetensseja, joita harvalla vapaaehtoisella on. Käydyssä keskustelussa nostettiin esille se, kuinka eri ratkaisuvaihtoehtojen kehittämisessä onkin tärkeää ottaa alusta alkaen loppukäyttäjät ja toimijat mukaan ratkaisun tai prosessin suunnittelu- ja kehittämistyöhön.
Tutkimustulokset paremmin käyttöön
Loppukäyttäjien merkitys tutkimusprosessin onnistumisessa olikin koko kaksipäiväisen työpajan yksi kantavista teemoista. Teemalle oli varattu myös yksi paneelikeskustelu. Paneelissa todettiin, että useimmiten loppukäyttäjät tai kansalaisjärjestöt otetaan mukaan tutkimusprojekteihin, mutta heidän roolinsa tutkimuksessa jää vähäiseksi tai heitä ei hyödynnetä. Usein – etenkin EU-projekteissa – käy myös niin, että loppukäyttäjät eivät osallistu tutkimuksen suunnitteluun, vaan heidät pyydetään mukaan vasta aivan tutkimussuunnitelman laatimisen loppuvaiheessa, jolloin esimerkiksi tutkimusasetelma on jo lyöty lukkoon. Ylimalkaan todettiin, että tutkimuksissa tulisi kiinnittää tarkemmin huomiota loppukäyttäjien näkemyksiin, tulosten popularisointiin sekä koulutukseen, jotta tulokset hyödyttäisivät käyttäjiä mahdollisimman laajalti. Myös tässä keskustelussa todettiin, että useimmiten kriisinhallinnan kentällä tarve on organisatorisille ratkaisuille hienojen high-tech-ratkaisujen sijaan.
DRIVER on valtavan laaja projekti, joka onnistuessaan dokumentoi ja testaa suuren joukon nykyisiä kriisinhallinnan työkaluja, menetelmiä ja prosesseja. Onnistuessaan se myös luo uuttaa ja voi jopa yhdenmukaistaa tapoja toimia Euroopassa. Projektin tuloksia onkin syytä pitää silmällä.
Teksti: Teija Mankkinen
DRIVER –työpaja (International Workshop on Innovation for Crisis Management) järjestettiin Berliinissä 8.-9.12.2015. Kiitos Palosuojelun Edistämissäätiölle apurahasta, joka mahdollisti työpajaan osallistumisen.